Suuri paljastus

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 11.12.2016

Tänään on tärkeä päivä.
Ei siksi, että Suomessa ja Ruotsissa vietetään entisen kuntosaliyrittäjän, Hänen kuninkaallisen korkeutensa prinssi Danielin, Länsi-Götanmaan herttuan nimipäivää.
Ei siksi, että tasan 80 vuotta sitten Ison-Britannian kuningas Edvard VIII riisui kruununsa ja ryhtyi Windsorin herttuaksi, jotta pääsi naimisiin Wallis Simpsonin kanssa.
Tärkeäksi tämän sunnuntain tekee paljon tasavaltalaisempi asia: tasan 360 päivän päästä suomalaisten laatulehtien toimittajat pääsevät jälleen Sauli Niinistön isännöimään presidentin linnaan laskemaan nännejä.

Äkkiseltään katsoen näyttää siltä, että naisilla on itsenäisyyspäivän juhlissa miehiä enemmän mahdollisuuksia erottautua muista ja pukeutua näyttävästi, jopa paljastavasti.
Miehiä ja naisia myös katsotaan eri tavoin – niin kuin Paavo Haavikko tiivisti Rauta-ajassa Mauno Koiviston presidenttikauden alkajaisiksi: "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteidensa sisällä."
Kaikki miehetkään eivät pukeudu frakkiin tai mustaan pukuun. Toiset tulevat kansallispuvussa, toiset virkapukua muistuttavassa juhla-asussa, joka ei paljasta muuta kuin kantajansa ammatin. Tuossa kulkee kirkonmies, tuossa tervehtii sotilas ja tuossa poliisi tarjoaa kättä ilman kättä pidempää.
Popparillakin on oma univormunsa. Robin ei saanut ottaa linnaan mukaan äitiään, joten hän tuli ilman paria eriparisissa kengissä.
On täysin makuasia, mikä on voileipäpöydän äärellä järkyttävin näky: avara etumus, lerppuvat liperit vai lumikengän kokoiset karvatossut.

Linnan juhlissa kiertää vuodesta toiseen suuri joukko samoja vieraita, mutta niin kiertävät myös vaatteiden materiaalit. Erityisesti tänä vuonna kunnostautuivat kansanedustajat. Outi Alanko-Kahiluodon puku oli valmistettu vanhasta pöytäliinasta, Emma Karin merestä kerätyistä jätepulloista ja Li Anderssonin sairaalakankaasta.
Suomen Luonto -lehden toimitus valitsi juuri vuoden turhakkeeksi muovikassin, vaikka siitäkin voisi jalostaa jotain juhlavaa.
Perinteisesti turhien asioiden listan ovat muodostaneet paavin pallit, nunnan nännit ja esimiehen kiitos ilman palkankorotusta. Kahdesta ensimmäisestä voidaan kiistellä ensi itsenäisyyspäivään asti, mutta kolmas on otettu suoraan kilpailukykysopimuksesta.

Testivoittaja

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 4.12.2016

Hyvä Salon kaupunginjohtajan viran hakija. Olemme päättäneet kutsua sinut haastatteluun itsenäisyyspäivän jälkeen. Silloin olemme jo toipuneet kaupunginhallituksen viime kokouksesta, jossa tärkein asia oli, ketkä saavat olla paikalla, kun hakijoita haastatellaan.

Julkista virkaa ei voi hakea eikä täyttää aivan salassa, mutta tarkoitus on, että mahdollisimman pieni piiri tutustuu hakijoihin, joilta odotetaan mahdollisimman laajaa suhdeverkostoa.

Haastattelut voidaan toteuttaa monella tavalla. Helppokäyttöisin on ystäväkirja-menetelmä.
Mikä on lempivärisi?
– En ole minkään puolueen jäsen.
Mikä on lempiruokasi?
– Korjausta kaipaavassa keskuskeittiössä tehty laitosruoka.
Mikä on lempijuomasi?
– Kiikalan vesi, luvan kanssa tai ilman.
Mikä on lempieläimesi?
– Tykkään kaikista, mutta aaseista ja pässeistä olen saanut tarpeekseni.
Lempituoksusi?
– Sokeritehtaan muisto.
Paras lukemasi kirja?
– Turkka Hautalan ”Salo”.
Paras näkemäsi elokuva?
– Pier Paolo Pasolinin ”Saló – Sodoman 120 päivää”.
Idolisi?
– Kaksi Anttia, Rantakokko ja Ketonen.
Minne haluaisit matkustaa?
– Kartan perusteella Aimontappoon, Härjänvatsaan ja Tuulihattuun.
Miten suhtaudut samaa poliittista aatetta edustavien parisuhteeseen?
– Se on kunnallisjärjestön yksityisasia.
Millainen on perheesi?
– Sitä ei vedetä lokaan!

Haastattelujen jälkeen ehdokkaat lähetetään testeihin.
Cooperin testi. Kahdentoista minuutin perusteella voidaan päätellä, miten pärjäät pitkässä juoksussa ontuvia fraaseja käyttäen.
Kuulotesti. Kuuloalueen pitää olla laaja. Sinun pitää sekä tunnistaa heikot signaalit että kestää suoraa huutoa.
Mustetahratesti. Jos tiedät, mikä on mustetahra, käytät liian vanhaa teknologiaa. Ei jatkoon.
Sokkotesti. Näkkyyk siäl mittä?
Audit-testi. Millä autolla ajat?
Stressitesti. Liittyy sekä edelliseen tehtävään että pankkimaailmaan. Pidätkö oman pääsi vai tuletko osuuspankista kotiin laina-autolla, vaikka piti hakea autolainaa.
Älykkyystesti. Tarpeeton. Olethan jo vakavan harkinnan jälkeen päätynyt hakemaan Saloon.

Harmaalla alueella

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 27.11.2016

Alue kiehtoi meitä. Se sijaitsi Salossa teollisuusalueen laidalla ja se oli ympäröity verkkoaidalla.  Me tiesimme, että sisään pääsevät vain harvat ja valitut ja hekin vain vartioituina.
Mutta nyt me olimme päässeet tutustumaan Alueeseen.

Oli pimeä marraskuinen ilta. Musta ja märkä asvaltti nieli kaiken valon niin, että meidän oli luotettava vain omien silmiemme loisteeseen. Ihmettelimme, miksi puhutaan vain sisäilmaongelmista, vaikka ulkoilmassakaan ei ole kehumista.
Emme halunneet opasta, vaikka sellaista tarjottiin. Meidän piti päättää, perustetaanko Alueelle osaamiskeskus ja halusimme luottaa vain omiin aisteihimme ja arvioihimme.

Meitä varoitettiin, että kaikkeen näkemäämme ei kannata uskoa. Alueella oli tiettävästi nähty menneinä aikoina myös harhoja.
– Mikä tuo on? kysyi yksi meistä urheista.
Tien poikki lipui tutun oloinen silmälasipäinen hahmo.
– Se on Stephen Elopin haamu. Se kiertää täällä sanojensa vankina, tiesi toinen.
Ja niin kävi, että haamu avasi suunsa ja sanoi:
– Salo on meille tärkeä.
– Niin on meillekin, ja meille vasta onkin, sillä me asumme täällä! vastasimme me kuorossa.

Jatkoimme matkaa. Kulman takana odotti pääministeri Juha Sipilä.
– Alue on minulle tuttu, sillä yritykseni toimi aikoinaan Nokian alihankkijana, pääministeri sanoi.
Hänellä oli muutakin asiaa:
– Minua harmittaa, että demarit puhuvat maan hallituksen puheenjohtajista kolmena iloisena rosvona. Viimeistään meidän alkoholipolitiikkamme osoittaa vertauksen ontuvuuden. Kasper, Jesper ja Joonatan ottivat laulun mukaan saaliikseen myös kaljapullon jonkin. Mehän päinvastoin tuomme vahvemmatkin oluet ruokakauppoihin.
Kiinnostava näkemys, mutta nyt ei valitettavasti ehdi ottaa pohjia, me sanoimme ja jatkoimme matkaa.

Kiertokävelymme alkoi olla lopuillaan, ja lähestyimme jo porttia.
Kun jo luulimme kokeneemme kaiken, kuulimme erään oven takaa piiskaamisen ääntä ja tuskaista voihkintaa:
– Aivan turhaa!
– Ei veronmaksajien rahoilla!
– Koko kaupunki on iso elektroniikkamuseo!
– Ei tule mitään!
Mistä oikein on kysymys? Mitä oven takana tapahtuu? Pitäisikö ottaa yhteyttä osaamiskeskusrikospoliisiin? kyselimme toisiltamme, mutta onneksi yksi sentään osasi vastata:
– Siellä on SM-studio, jossa harjoitetaan jotain sellaista, mistä kaikki kaupunkilaiset saavat tyydytystä.
– Ja mitähän se on?
– Salomasokismia.

Vähän oikaisten

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 20.11.2016

Tiedotusvälineiden kunnia-asia ja velvollisuus on oikaista jutuissa olevat virheet. Virheiden tunnustaminen parantaa uskottavuutta, jota virheiden julkaiseminen nakertaa.
Pääministeri Juha Sipilää on arvosteltu siitä, että hän esiintyi Talvivaarassa käydessä kaivosyhtiö Terrafamen neulemyssyssä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä Sipilä alensi arvovaltaansa. Niinistö suojautui vastahyökkäykseltä Talvivaaran kypärällä.
Sipilän mielestä Talvivaarassa on tapahtunut kesän jälkeen ihme: nyt paikka on nimensä mukainen, sillä kesällä siellä ei ollut lunta.
Puolustusministeri Ville Niinistön mielestä Talvivaara ei ole ainoa vaara, joka idässä on.

OIKAISU. Edellisessä uutisessa oli virhe. Juha Sipilän toimintaa arvosteli Ville Niinistö, ei Sauli Niinistö.

OIKAISU. Edellisessä oikaisussa oli puutteita. Ville Niinistö ei ole tasavallan presidentti, vaan vihreiden puheenjohtaja. Sauli Niinistöllä ei ole edellä kuvatun asian kanssa mitään tekemistä, vaikka hän onkin kutsunut kaikki uutisessa mainitut henkilöt itsenäisyyspäivän juhliin. Ville Niinistö ei ole myöskään puolustusministeri, vaan Jussi Niinistö on, eikä hänelläkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Herrat eivät myöskään ole sukua toisilleen, paitsi että Ville Niinistö on Sauli Niinistön veljenpoika.

OIKAISU. Ilmatieteenlaitos haluaa oikaista, että lumen sataminen Kainuussa marraskuussa ei ole ihme, vaan normaali sääilmiö. Jos haluatte lisätietoja ihmeistä, älkää ihmeessä soittako meille, Ilmatieteenlaitokselta todetaan.

OIKAISU. Ensi viikolla Rovajärvelle matkustava puolustusministeri Jussi Niinistö korostaa, että hän ei ole puhunut Talvi- eikä muustakaan vaarasta, mutta pipo on suositeltava päähine talvisissa kokonaistulenkäytön, johtamisen ja muun vaikuttamisen harjoituksissa niin kuin on kypäräkin.

OIKAISU. Pääministeri haluaa oikaista julkisuudessa esiintyneitä tietoja:
– Pukeutumisesta puhutaan yleensä harhaanjohtavasti: laitetaan kengät jalkaan ja kinttaat käteen, vaikka teknisesti ottaen asia on päin vastoin. Niinpä minäkään en suinkaan laittanut pipoa päähäni, vaan pääni pipoon. Se on suojassa siellä.

Kateen korvalla

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 5.11.2016

Toiset lukevat tällä viikolla julkaistuja listoja ja uutisia ihmisten tuloista kateellisina. Kateus vie kalatkin vedestä ja nyhtöpeuran riistapellolta, joten kannattaako kadehtia? Parhaiten sen saa selville vertaamalla miljonäärien tai muuten menestyneiden elämää omaansa ja omiin tavoitteisiinsa.

Varsinais-Suomessa verolle pantujen ykkönen oli viime vuonna Joensuun kartanon entinen isäntä Björn Wahlroos. Hän on nykyään kirjoilla Ruotsissa ja asuu  tiettävästi Östermalmilla Tukholmassa. Jos miljonääriys edellyttää sitä, niin ei kiitos. Asuisin mieluummin Södermalmilla.
Eero Lehti on eduskunnan kovatuloisin. Kokoomuslainen Taloustutkimuksen omistaja ansaitsee muun muassa sillä, että kansalaisilta kysytään vaalien välillä, keitä he äänestäisivät.
Lehti saa eduskunnassa istua Paula Risikon vieressä, mutta vain periaatteessa. Usein Lehden ja puoluetoveri Ilkka Kanervan välissä on kuitenkin vain tyhjä tuoli, sillä ministerin on kaveerattava muun hallituksen kanssa. Rahalla ei saa kaikkea.

Oululainen Juha Hulkko tienasi viime vuonna enemmän kuin kukaan muu suomalainen. Hän myi 20 vuotta sitten perustamansa yrityksen ja sai verotettavia pääomatuloja yli 45 miljoonaa euroa.
Vähän on hänessäkään kadehtimista. Helsingin Sanomien haastattelijalta Hulkko karkasi polkupyörällä, jolla hän liikkuu kuulemma muutenkin. Pyörässä on sähkömoottori, mutta silti: monimiljonääri maantiellä munankuori päässä. Ei kiitos.

Taiteilijoita kadehtiessa täytyy tyytyä vähempään. Muusikko Hectorin tulot jäivät viime vuonna alle 130 000 euron. Tänä vuonna mennee paremmin, kiitos televisio-ohjelman. Mutta että viikko samassa retkeilymajassa Lauri Tähkän kanssa! Se kyllä raastaa ja räydyttää ja repii rikki rikkaan rakkaan rintaröyhelönkin.
Suuri yleisö tuntee Tervon lauantai-illan Uutisvuodosta. Hän lukeutuu edelleen Suomen parhaiten ansaitseviin kirjailijoihin, vaikka hänen tulonsa olivat vain 150 000 euroa. Rahaa se on sekin, mutta jos sen eteen pitäisi keksiä joka viikko jotain hauskaa, niin antaa olla.

Pikemminkin päinvastoin

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 30.10.2016

Tervetuloa Saloon ja tehdasalueelle, josta Nokia on lähtenyt ja Microsoft vetää viimeisiään. Täällä kuvataan parhaillaan Ehkä elämää -ohjelmaa, jossa joukko ihmisiä on kokoontunut esittämään sekä lauluja että mielipiteitä. Jälkimmäisiä vaihdetaan niin kauan, että lopulta jokainen palaa kotiin taas omiensa kanssa.

Kysehän on osaamiskeskuksesta ja siitä, pitäisikö kaupungin ostaa toistaiseksi tuntemattomien sijoittajien kanssa koko tehdasalue, johon muuttaisi toistaiseksi tuntemattomia yrityksiä toistaiseksi tuntemattomilla ehdolla.

Mutta jotta emme näyttäisi aivan nurkkakuntaisilta, osoitamme artistivieraan valinnalla, että olemme hyvin tietoisia myös ympäröivän maailman tapahtumista. Vaikka Suomi yrittää viedä aseita mahdollisimman kauas sotaisiin maihin, Venäjä tuo omiaan lähelle, rauhan merelle.

Tilaisuuden aloittaa taistelualus Zelenyi Dolin mieskuoro säestäjänään Serpu Hovi. Olkaa hyvät.

Ja se Oolannin sota oli kauhia
– hurraa, hurraa, hurraa! –
kun verosta vapailla laivoilla
suojas suomalaiset perunapeltoja.

Ennen kuin kukaan pääsee sanomaan mielipidettään varsinaisesta asiasta, alustetaan hieman. Faktoja emme saa, osaa emmekä uskalla tarjota, mutta oletuksia meillä on. Kuvaamme samalla yhden jakson Haluatko tikkatauluksi -sarjaan.

Vaihtoehtoja on neljä.

Jos te nyt estätte kaupan, te suistatte kaupungin entistä syvempään kurjuuteen. Toisaalta voi olla, että estämällä kaupan estätte myös kaupunkia tekemästä suurta virhettä. Hyväksymällä kaupan saatatte saattaa Salon uuteen nousuun, mutta voi käydä niinkin, että tilat jäävät tyhjiksi ja kaupungin tilanne vain huononee.
Teillä on käytettävissänne oljenkorsi ja konsultin puhelinnumero. Aikaa ei ole paljon. Kello käy, ja kohta käki kukkuu.

Toistaiseksi kukaan ei ole vielä ollut puolesta eikä vastaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Jonkun täytyy aloittaa, ja ensimmäisenä esiintyy kaupunginjohtaja.

Hän pitäytyy oman sukupolvensa artistien tuotannossa. Lämmittelykappaleena kuullaan Pelle Miljoonan Isäntä vei tehtaan pois ja varsinaisina numeroina Tuomari Nurmion Kurjuuden kuningas ja Maaritin Hymypoika.

Ja sitten äänestetään.

Teistä puhutaan

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 23.10.2016

Arvoisa Salon kaupunginhallitus, olen käytettävissä, kun valitsette uutta kaupunginjohtajaa.

Kun huomasin, että edellytätte johtajaltanne moderneja mediataitoja, haistoin heti, että paikka on minun. Hallitsen kaikki välineet pullopostista ja savumerkeistä instagramiin ja snapchatiin. Olen toiminut Pokémon-syöttinä ja puhdistanut geofilttereitä.
Sosiaalista mediaa seuraamalla olen oppinut, että kaupunginjohtajaa haukutaan aina ja hän epäonnistuu, vaikka tekisi mitä. Niinpä ilmoitan jo etukäteen, että jos minut valitaan, tulen toimimaan kaiken loanheiton arvoisesti.

Haluatte, että kaupunginjohtaja on verkostoitunut. Sitähän minä olen. Olen sekaantunut kaikkeen mahdolliseen. Puikkari on hukassa, ja olen verkoissa kiinni niin, etteivät minua saa irti edes hyvät veljet eivätkä siskot.
Tunnen hyvin kunnallishallinnon ja demokraattisen päätöksenteon. Edellisessä työpaikassani siirryttiin minun aloitteestani siltarumpupolitiikasta bongorumpupolitiikkaan. Sen jälkeen syrjäkylillekin saatiin jatsin meininkiä, mitä teillä tosin on jo ennestään.
Johtamiskokemusta minulla on runsaasti eri organisaatioista. Monessa yrityksessä olen toiminut niin tehokkaasti, että jo muutaman kuukauden jälkeen omistajat ovat todenneet, että minulla ei ole enää enempää annettavaa. Tämä on auttanut minua sisäistämään ulkoistamisen edut.

Olen tutustunut kaupunkinne ajankohtaisiin hankkeisiin. Teistä puhutaan paljon. En tarkoita, että juuri teistä, vaan teidän teistänne.
Ohikulkutie on tärkeä. On hyvä, että ne, joilla ei ole asiaa kaupunkiin, ajavat nopeasti ohi. Ja koska tie on päätetty rakentaa, tällaisia ihmisiä täytyy olla paljon.
Tupuriin rakennettavaa uuttaa tietä en pidä niinkään välttämättömänä. En tunne olosuhteita hyvin, mutta tuli vain mieleen, että kannattaisiko päin vastoin katkaista nykyisetkin yhteydet.

Tämä kaikki liittyy tärkeimpään vaaliteemaani, joka on tämä: Salolla alkoi mennä huonosti heti kuntaliitoksen jälkeen. Minä palautan vuoden 2008 rajat. Ja jos se ei riitä, niin vuoden 1966 rajat, ja niille rajoille rakennetaan muuri. Let´s make Salo small again! Tehdään Salosta taas pieni!

Korostan, että en halua nimeäni julkisuuteen. Toivon, että noudatatte tätä toivetta myös valintani jälkeen.

Frans Emil Zimmerman

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 16.10.2016

Kun venäläisen sotalentokoneen lentäjä käy kuvauttamassa itsensä Suomen puolella, se on ilmatilanloukkaus. Sotaväkikielellä se on myös informaatiovaikuttamista.

Aleppossa tapahtuvan, vähän pidemmälle viedyn informaatiovaikutuksen seurauksena Suomenkin kirkoissa soitetaan saattokelloja.

Kirkonkellojen lisäksi ääntä lähtee myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittajasta Bob Dylanista. Robert Zimmermanina aloittaneen taiteilijan kirjallisuus on pääasiassa laululyriikkaa, jota mies on esittänyt vuosikymmeniä omaperäisellä, vahvasti nasaalilla soinnilla.

Suomessa tämän tyylin tunnetuimpia edustajia ovat Irwin Goodman, Mauri Antero Numminen ja Hjallis Harkimo.

Viimeistään Nobelin myötä amerikkalaismuusikko nousee niin korkeaan arvoon, että Suomessa järjestetään ensi vuonna ilmakitaran soiton maailmanmestaruuskilpailun rinnalla laulavien imitaattorien ilmadylan-kilpailu. Se tuskin loukkaa mestaria tai hänen ihailijoitaan.

Tähän mennessä olemme oppineet, että ilmassa liikkuu mekaanisia laitteita eli lentokoneita ja mekaanista aaltoliikettä, jota kutsutaan ääneksi.

Korvin kuulematon ääni on silmin nähden kiinnostava puheenaihe. Sekä työ- että tiedemiehet ovat puhuneet infraäänestä ja siitä, voiko matalataajuuksinen ääni sairastuttaa.

Infraääniä havaitaan kuulopuheiden mukaan myös vaalien yhteydessä. Amerikassa tai Venäjällä voidaan antaa ääniä, jotka aiheuttavat pahoinvointia Suomessa.

Bob Dylan tuli  Ruotsin akatemian päätöksellä lenkiksi pitkään ketjuun, johon talvisodan aattona liitettiin Frans Emil Sillanpää ja tuoreimpana suomalaisena nobelistina Yhdysvalloissa vaikuttava taloustieteilijä Bengt Holmström.

Myös Artturi Ilmari Virtanen kannattaa mainita. Hän sai palkinnon hyödyllisestä keksinnöstä.
Martti Ahtisaaren kotimaaksi oli Nobel-arkistossa merkitty Venäjä, koska rauhannobelistimme on syntynyt Viipurissa.

Tällainen huolimattomuus voi olla selitys sille, miksi pakinoitsija ei ole päässyt edes  kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistalle. Ehkä hän on akatemian asiapapereissa pertteliläinen, vaikka on käynyt Kaivolassa vain syntymässä.

Nobel-komitea on pahoillaan tästäkin ja pyytää anteeksi pertteliläisiltä.

ARVOISA LUKIJA,

PISTÄYDY MYÖS TÄÅLLÄ:

PAKINALÄHETYS.

Kaksisuuntaista

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 9.10.2016

Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on ihan onnenkauppaa.
     Vuosi sen jälkeen, kun viisaus oli julkaistu Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa, pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti päättikin laajentaa toimintaansa muoviteollisuuteen. Vaikutukset heijastuvat edelleen salolaiseen elinkeinoelämään.
     Toisaalta myös tehtailu voi olla onnenkauppaa. Tehtaan kohtalo riippuu siitä, kuka tehtaan milloinkin omistaa.
     Tästä lisää myöhemmin, sillä onnella on iso rooli monessa muussakin inhimillisessä toiminnassa.

Salossa kuusi ja lisänumeroa toivat onnekkaalle lottoajalle 140 000 euroa. Se on suuri summa. Veikkauksen pääjohtajan pitää paiskia töitä yli neljä kuukautta saadakseen saman verran palkkaa – ja Olli Sarekoski joutuu maksamaan vielä veroakin toisin kuin lottovoittaja.
     Veikkauksen pääjohtajan palkka on perusteltu, sillä hänen vastuulleen ollaan siirtämässä rahapelien lisäksi valtion yhtiöiden ja laitosten johtaja-arvonnat.
     Kelan pääjohtajaksi valittiin tällä viikolla arpaa heittämällä Elli Aaltonen. Kelan tehtäviin kuuluu muun muassa vähäosaisimpien auttaminen. Pääjohtaja itse ei ole syrjäytymisvaarassa, sillä hän on lehtitietojen mukaan lähellä keskustaa.

Voisi olla, että meillä ei olisi Cheekiä, mutta onneksi on. Hän kertoo sekä uudessa kirjassaan että kaikissa sen takia tehdyissä haastatteluissa kärsivänsä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Bipolaarisuutta on usein vaikea erottaa masennuksesta, joka puolestaan jäytää Amerikan pomoa Bruce Springsteeniä.
     Toivottavasti supertähtien sairauskertomukset auttavat meitä hyväksymään ja ymmärtämään sairauksia lähipiirissämmekin.
     Laulajat puhuvat psyykeongelmista, mutta kyllä niistä on laulettukin. Kaikki muistavat Bipolan vaarin talon, hiiala hiiala hei, ja sen, millaista on elämä, kun joskus tekis ja toisinaan sitten taas ei.

Ja nyt takaisin Uskelanjokilaaksoon.
     Hella Lighting lopettaa entisen Talmun tehtaan Suomessa ja siirtää tuotannon etelämmäksi, samoilla pituuspiireillä Suomen kanssa sijaitsevaan Romaniaan.
     Talmu sai alkunsa, kun maanviljelijä alkoi valmistaa navetassaan muovimukeja. Kaksisuuntaisten virtausten Euroopassa on mahdollista, että vauraan Suomen maaseudulta viedään tehdas Romaniaan ja Romanian maaseudulta tulee köyhä kerjäläinen Suomeen. Ja mukikin on pahvia.

Normi suussa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 2.10.2016

Työllisyystyöryhmä ei saanut työtään valmiiksi aikataulussa, vaan joutui ylitöihin. Tämä vahvistaa yleistä käsitystä, että mikään asia ei etene. Puhetta riittää ja valmistelut venyvät, selvyyttä ei saada.
Yleisesti ottaen yleinen käsitys on väärä. Paljon myös selviää.

On selvinnyt, että kokoomuksen tärkeät toimijat ja vaikuttajat siirtyvät politiikasta sosiaali- ja terveysbisnekseen, joka laajenee, kunhan sote-uudistus toteutuu. Laura Räty siirtyi Terveystaloon, Lasse Männistö ja Joonas Turunen Mehiläiseen. Keskustakin on tyytyväinen maakuntahallintoon, jossa se pääsee päättämään, kuinka monta metriä uutta letkua palokunta saa ostaa.

On selvinnyt, että Telluksen ulkopuolella on ihmistä houkuttelevia kohteita. Jupiterin kuussa on jään alla vettä ja jäässä reikiä, joista vesi suihkuaa. Ensimmäiset avantouintikilpailut järjestetään, kunhan sauna saadaan valmiiksi.
Europa-kuun pinnalla on pakkasta 170 astetta, mutta mitä siitä! Pelkkä pukeutumiskysymys, niin kuin kaikki talvea ja lunta odottavat hihhulit aina sanovat.
Jupiterin kuun lisäksi Mars on kiinnostava taivaankappale. Hyperloopista, sähköautoista ja yksityisistä avaruuslennoista tunnettu Elon Musk haluaa perustaa Marsiin siirtokunnan. Liikkeelle lähdettäisiin sadalla ihmisellä ja heidän tavaroillaan.
Suunniteltu Maasta muuttajien määrä on suuri. Oikein valikoiden ei tarvitsisi lähettää kuin muutama uudisraivaaja, ja maapallosta tulisi parempi paikka elää.

Marsiin lähtijöitä varmasti löytyy, jos hinta on kohdallaan. Alennusten takia Anttilan konkurssiloppuunmyyntikin on sujunut odotettua paremmin, minkä myötä on selvinnyt, että konkurssipesän voivat tyhjentää myös asiakkaat.

Turun keskustassa on pitkin syksyä kärsitty pahasta hajusta. On selvinnyt, että hajuun on monta syytä: jäteasema, biokaasulaitos, rehutehdas, viemärit, jätevedenpuhdistamo ja toriparkin päätöksenteko.
Omakehuakin epäiltiin, mutta siihen ei löytynyt aihetta.

Mutta myönnetään: työpaikkojen luominen ja työttömyysturvan heikentämien ovat synnyttäneet noidankehän, vaikka ne eivät olekaan ministeri  Anne ”Varmasti olen ollut noita” Bernerin vastuulla.
On selvinnyt, että työttömyysturvassa on monia ongelmia. Jos työssäkäyvä nostaa päivärahaa, hän syyllistyy petokseen. Toisaalta, jos työttömyysturva on vastikkeellista, työtön ei saa päivärahaa, jos hän ei mene töihin.
Hankalin asia ovat matalapalkkaiset työt. Asianosaisten asiantuntijoiden mukaan ne katoavat, jos niistä pitää maksaa palkkaa.
Vähemmästäkin menee normi suuhun.

Pakinalähetys-sivusto on avattu

Pakinalähetys-sivustolla esitellään varsinaissuomalaisia pakinoitsijoita. Haastateltuja ovat muun muassa Roope Lipasti (Turun Sanomat) ja Aku Poutanen (Perniönseudun Lehti), ja muun muassa Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio kertoo, mitä hän ajattelee satiitista sanomalehdessä.

Kananlento

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 25.9.2016

Suomeen saatin tällä viikolla uusi poliittinen toimija, kun Eläinoikeuspuolue merkittiin rekisteriin. Puolueen tarkoitus on tehdä Suomesta kaikkien eläinten yhteiskunta.
Yhtä vielä puuttuu, mutta ei kauan. Perusteilla on myös Eläimellisten ihmisoikeuksien puolue. Olemme saaneet jo käsiimme sen periaateohjelman.

”Me olemme kaikkien ihmisten eläimellisiä oikeuksia kunnioittava liike.
Yhdysvalloissa demokraattien symboli on aasi ja republikaanien norsu. Me emme erottele ketään tällä tavalla, vaan itsepäisimmätkin saavat törmäillä posliinikaupassa niin kuin haluavat.
Me emme ylenkatso suoraan hautomosta huipulle hyppääviä broilereita, vaan teemme kaikkemme, jotta heidän uransa ei katkeaisi kuin kananlento.
Jokaisella on tarve ja halu kasvaa henkisesti ja kehittää omia taitojaan. Olla vapaa kuin taivaan lintu ja tarttua haasteisiin kuin härkää sarvista. Siihen me kannustamme.
Johtajuus ratkaistaan kukkotappelulla. Voittaja nousee tunkiolle.
Elämään kuuluu monimuotoisuus, emmekä me tuomitse suoralta kädeltä mitään hyväksi tai pahaksi. Jos haluat tehdä karhunpalveluksen ketunhäntä kainalossa, se on ihan ok. Mutta jos jäät kiinni ja pyydät armoa, sitä ei tipu.
Itsekkyys on tervettä, sillä jos uskoo, että pyy pivossa on parempi kuin kymmenen oksalla, joku toinen vie leijonanosan. Kohtuudesta puhuvat yleensä ihmiset, joista näkee jo kauas, että siinä on pukki kaalimaan vartijana.
Lehmänkaupat kuuluvat keinovalikoimaamme. Joskus toimintamme voi olla suorasukaista ja loukkaavaakin, ja joku voi pitää sitä hevosenleikkinä. Vastustajat väittävät, että olemme susia lammasten vaatteissa, mutta me haluamme vain vakuuttaa kaikki siitä, että meitä ei viedä kuin pässiä narussa.
Meillä on vain muutamia tärkeitä tavoitteita, ja niitä me ajamme kuin käärmettä pyssyyn. Siinä työmyyrämme ovat ahkeria.
Onko tässä koira haudattuna? Ei, tarkoituksemme on vain päästä viettämään kissanpäiviä.”
Mitä tähän lisäisi? Ehkä sen, että vaikka politiikassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua, hevonen potkii rakkaudesta, ihminen ei.

Pannaanko tulemaan

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 18.9.2016

– Terve, minä täällä soittelen firmasta, jonka työntekijät puhuvat nopeasti ja erikoisella intonaatiolla. Soitinko pahaan aikaan?

– Oikeastaan kyllä. Olisi vähän kiirettä…

– Hyvä. Minulla on asiaa juuri sinun kaltaisellesi kiireiselle ihmiselle, joka haluaa joskus rauhoittua eli onko Parhaampi hyvinvointi -lehti sinulle tuttu?

– Olen minä siitä varmaan kuullut…

– Hyvä. Se on aivan uusi lehti, jossa tutut ja tuntemattomat ihmiset kertovat erilaisista ratkaisuista, joita tekemällä heidän elämänsä on muuttunut ja miten he ovat saavuttaneet parhaan hyvinvoinnin, ja saat sen nyt edullisesti ja kaupan päälle vielä sukkahousut tai selkärepun postimerkin hinnalla.

– En nyt kyllä oikeastaan ole…

– Hyvä. Äänestä päätellen et ole enää aivan nuori tai ainakin olet vanhempi kuin minä ja ehkä jo ajattelet niitä tulevia, ihania eläkepäiviä, joten miten olisi meidän uusi Eläkeläinenkin on kuluttaja -lehtemme, jonka näytenumeron voimme laittaa tulemaan, vaikka et haluaisikaan ja jonka kaupantekijäisinä saat kärpäslätkän tai piilukirveen ihan sen mukaan, mitä haluat lyödä.

– Minä kyllä olen vielä työelämässä, ja itse asiassa pitäisi jo mennä…

– Hyvä. Aktiivisena ihmisenä sinua tietysti kiinnostavat maailman asiat, ja siksi ehdotankin, että tilaat Euroopan unionia kansantajuisesti käsittelevän Auringonlaskun aika -lehden, jolla on kattavat ja taajaan päivittyvät Internet-sivut, jotka ovat vain tilaajien luettavissa ja joilla esimerkiksi juuri nyt käydään keskustelua Jean-Claude Junckerin puheesta, jossa hän kertoi unionin tavoitteina olevan investointien ja vapaakaupan lisääminen, tiiviimpi puolustusyhteistyö, oikeudenmukaisemmat työehdot, paremmat digiyhteydet ja mustasankaisten silmälasien käyttöpakko, ja kuka nyt näitä vastustaisi, eli pannaanko tulemaan vai päinvastoin.

– Sain juuri tekstiviestin, että työpaikkaa ei enää ole, kun myöhästyin iltavuorosta. Eli ei kai muuta kuin antaa vain kaikkien lehtien tulla. Nyt on aikaa lukea.

– Hyvä. Takk! Snakker du norsk?

– Anteeksi kuinka?

– Kysyin vain, että puhutko norjaa. Arvonlisävero on Suomessa niin armoton, että julkaisemme nykyään lehtemme norjankielisinä.

Sillä rajalla

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 11.9.2016

Tervetuloa seuraamaan Ummikot ulkomailla -sarjan uutta tuotantokautta. Ei, me emme kierrä maailmaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan uuden puheenjohtajan Matti Vanhasen kanssa. Luvassa on jotain jännittävää.
     Matkaoppaananne raotan nyt  tullivapaan vyöhykkeen verhoa.

Ensimmäisessä jaksossa lähdemme liikkeelle Filippiineiltä ja päähenkilönä on presidentti Rodrigo Duterte. Ehkä hieman yliampuvaa, mutta hän järjestää ulkomaanmatkastaan tiedotustilaisuuden.
     Ensimmäinen lento ulkomaille hermostuttaa, ja se kuuluu Duterten puheessa. Hän sylkee kuin amerikkalainen räppäri ja nimittää Yhdysvaltain presidenttiä Barrack Obamaa huoranpenikaksi, mistä Obama suivaantuu eikä halua olla Duterten kanssa missään tekemisissä.
     Asiaa kuitenkin sovitaan, ja lopuksi Rodde ja Barry katsovat, kuinka aurinko laskee Laosissa.
     Kaikki olikin vain väärinkäsitystä. Duterte ei haukkunut Obamaa, vaan paikalla ollutta toimittajaa, mikä on kummankin mielestä ihan ok.

Seuraavaksi seuraamme, kuinka Suomeen tulee vieras Norjasta. Turvatarkastuksessa hän väittää olevansa kuningas, johon tullimies sanoo että joojoo, varmaan Harald Hirmuinen.
     Vieras vastaa, että Harald kyllä, mutta ei niin hirmuinen, vaan V, V niin kuin viides, ja täällä pitäisi olla vastassa teidän Saul I.
     Harald kertoo, kuinka Norjassa ollaan muuta maailmaa edellä. Donald Trump vasta lupaa rakentaa muurin  laittomia maahanmuuttajia vastaan, mutta Norjassa sellaista tehdään jo. Jostain syystä maailma nauraa Trumpille mutta ei Norjalle.
     Helpolla pääsette, kun rajan saa kiinni 200 metrin aidalla, sanoo tullimies. Tervetuloa, mutta näin syksyllä en menisi kruunu päässä metsään.

Ja vielä ehdimme Tampereelle, mistä ei lähdetäkään ihan tavalliselle turistimatkalle.
     Amerikkalaisilta ovat konstit loppuneet punaisen planeetan valloituksessa, ja mistä muualta niitä haettaisiin lisää kuin kaupungista, joka on antanut maailmalle Kummolan ja Kummelin. Niinpä Tampereen  ammattikorkeakoululaiset selvittävät, miten Marsia voisi asuttaa.
     Kun Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto kutsuu, niin silloin mennään, joten ei muuta kuin hyvää matkaa, Matti Nasa.

Delfiinimpää väkeä

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 4.9.2016

Jos ei tunne menneisyyttä, ei voi ymmärtää nykyisyyttä. Sekään ei aina auta, mutta yritetään silti. Jos ei muista, mitä kesällä tapahtui, ei voi ymmärtää syksyä.

Valitettavasti tässä nyt kävi näin. Alunperin minä tarjosin Kempeleessä tyhjillään olevan omakotitaloni ammetta delfiinien turvapaikaksi, mutta turvallisuussyistä suunnitelmasta piti luopua. Olisihan se toisaalta pitänyt arvata, mutta onneksi pessimisti ei pety. – Juha Sipilä, pääministeri

Onko hullumpaa kuultu! Kaloja kuskataan lentokoneessa. Eivätkö ne osaa uida ja sukeltaa. Tai eihän delfiini ole kala vaan nisäkäs niin kuin ihminen. Yhtä luonnotonta se on, että ihminen lentää, ja vielä jonnekin etelään niin kuin Kreikkaan. Kotimaassa pitäisi matkailla ja mennä vaikka Tampereelle. Tai mitä sinne nyt enää, kun ei ole delfiineitäkään. – Tää on niin tätä, Suomi 24

Hyvä, että lähtevät Kreikkaan temppuilemaan. Nyt on myös uimavalvojilla ja puhuvilla autoilla mahdollisuus pärjätä kilpailussa. – Talent Suomi -tuomari David Hasselhoff

Esitämme, että delfiinit palautetaan välittömästi Suomeen ja kuljetetaan Halikkoon. Meillä on siellä niille hyvä paikka  vesitornissa, jonka päällä jo ennestään tähtikaukoputki. Kärävuoren planetaario-delfinaario olisi kova kilpailija Särkänniemelle. – Salon kaupunginhallitus äänin 7–6

Tässä se taas nähtiin. Ensin Kreikkaan menivät eurooppalaisten rahat ja nyt vielä suomalaisten delfiinitkin. Tällaista ei tapahtuisi, jos meillä olisi oma markka. – Paavo Väyrynen, europarlamentaarikko, kirjailija, näyttelijä

Lupaamme uudistaa tiedotuskäytäntöjämme. Meidän olisi pitänyt kertoa Tampereen pormestarille ja muullekin maailmalle delfiinien siirrosta ennen kuin niitä alettiin siirtää. Huvipuiston pitää olla avoin myös tiedottamisessaan, vaikka ei huvittaisi. Tavoitteenamme on ennen kaikkea eläinten hyvinvointi ja asiakkaiden luottamus, ja siksi haluankin korostaa, että possujen junan possuille ei syötetä geenimanipuloitua rehua. – Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä

Tampereella toimittiin niin kuin EU:ssakin pitäisi: tehtiin päätös ja toimittiin sen mukaisesti. Euroopan unioni sen sijaan on solmussa. Kriisit yllättävät, huippukokoustetaan, mutta asioiden ratkaiseminen vain antaa odottaa itseään. Minulta kysytään myös, aionko asettua ehdolle toiselle kaudelle, mutta vastaan nyt vain, että se ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. – Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Ei hajuakaan

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 31.7.2016

Parempi olisi, jos rasistia aivopieruja ei ilmoille pääsisi.
Näin sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, kun häneltä kysyttiin mielipidettä parin perussuomalaisen kansanedustajan islam-kommenteista.
Sivistyneessä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tuollainen heitto voidaan jo tulkita kovaksi.

Koska Facebookissa ei ole mukana hajua, voidaan varmoina päästöinä puhua vain aivopieruista. Niitä ovat tuhnauttaneet perussuomalainen nuorisojohtaja Sebastian Tynkkynen ja kansanedustaja Teuvo Hakkarainen.
Tynkkynen puhui Suomeen tulleista muslimeista kuin olisi ollut lähikaupan tuulikaapissa: nyt vain se palautusautomaatti pyörimään. Hakkarainen puolestaan julisti, että kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja.

Kaikkosta kovempaa kieltä käytti kokoomuksen Ben Zyskowicz. Hän sanoi voivansa yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon.
Ulkoministeriön mukaan BB-talon turvallisuustilanne olisi hyvä, jos BB-talo olisi vielä olemassa.

Lopetettujen televisio-ohjelmien lisäksi on myös lopetettuja valtioita, joissa on yhä elämää. Lehtitietojen mukaan entinen kansanedustaja Arto Bryggare löysi nykyisen kumppaninsa entisestä DDR:stä.
Sosiaalidemokraattisen aitajuoksijan onnelle ei ole este, että DDR eli Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa lakkasi olemasta neljännesvuosisata sitten.
Itse asiassa Bryggare-uutisointi on vasta alkua. Nimet puuttuvat vielä, mutta otsikot ovat jo valmiina.
Herra X onkin Itävalta-Unkarin kaksoiskansalainen!
Rouva Y tankkaa aina Kalmarin Unionilla!
Z:n perhe odottaa ottolasta Ottomaanien valtakunnasta!

Menneistä suurvalloista Saloon, josta ilkeimmät pessimistit puhuvat kuin DDR:stä: viimeinen, joka lähtee, sammuttaa valot.
Hehkuvat tulokaslajit himmentävät herjan todenmukaisuutta. Tämä nähtiin, kun uusi unikeko kipattiin pyjama päällä sameaan Salonjokeen.
Toisaalta: synkimpään kaamosaikaan kaupungin keskustaan sytytetään joululamppuja, mutta riittääkö se, kun nyt on myös vappu pimiä?

Lisättyä todellisuutta

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 24.7.2016

Muita, tässä blogissa julkaisemattomia pakinoita löytyy täältä.

Virtuaalisten Pokémon-hahmojen metsästäminen julkisilla paikoilla hämmentää ihmistä, jolle ihmiskunnan viimeiset suuret saavutukset ovat sisävessa, kaupan pulla ja kasettinauhuri.
Pokémon Go -pelin lisätty todellisuus on kuitenkin tulevaisuutta, ja tulevaisuudesta kannattaa olla kiinnostunut, vaikka sinne ei olisikaan menossa. Eipä siis muuta kuin charizardia sarvista ja pokémon-sanastoa opettelemaan.

JOUKKUE. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut pelaaja voi liittyä siniseen, vihreään, vähän eri sävyiseen vihreään, punaiseen, vielä punaisempaan tai jonkin muun väriseen joukkueeseen. Lisäämättömässäkin  todellisuudessa niin kuin esimerkiksi Salon kaupunginvaltuustossa voi jännittää, kuinka suureksi kristillisdemokraattien ryhmä vielä kasvaakaan, kuinka vahva kokoomuksen pokémon-korttitalo on ja mihin joukkueeseen valtuuston puheenjohtaja todellisuudessa kuuluu.

POKÉSALI. Paikka, jossa tehdään suuria päätöksiä ja nostetaan pieniä palkkioita. Kerran neljässä vuodessa jokainen joukkue yrittää valloittaa salin.

POKÉSTOP. Pysäkki, jolta saa pelissä tarvittavia tavaroita. Salossa tällainen löytyy muun muassa Veturitallin kulmilta, jossa pysähtyvät sekä todellisuuden junat että laajennetun todellisuuden tunnin juna ja hyperloop.

POKÉMON-MUNA. Munia saa pysäkeiltä, ja ne hautuvat pokésaleissa. Äänekkään kansalaismielipiteen mukaan hahmojen ja munien sijasta pitää kerätä mustikoita, ja metsään menon voi välttää vain lääkärintodistuksella.

LURE. Syötti, joka houkuttelee paikalle asiakkaita, äänestäjiä ja muita pelaajia. Yleisimpiä syöttejä ovat kahvi, letut ja muoviämpärit. Metsässä syöttinä toimii metsälure.

TODELLISUUS. Todellisuutta on kahta laatua: todellisuus ja lisätty todellisuus. Lisätyssä todellisuudessa puhelimen kameran kuvassa näkyy jotain sellaista, jota ei ole konkreettisesti olemassa. Todellisuus on sitä, että Somerolla valitaan joka kesä mekkopitäjäläinen ja Kiikalassa naurisäijä. Lisätyssä todellisuudessa naurisäijän pariksi valitaan Märypäivänä elokuussa niinikään juuresaiheinen Vuoden lanttumaakari – nyt kun kylällä vielä on sairaala.

Posti ja komposti

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 29.5.2016

Vuonna 1969 elintarvikeliikkeet saivat luvan myydä keskikaljaa. Vahvempien oluiden ystävät ovat levittäneet lonkeronsa keskustan tupailtoihinkin, ja niinpä sekatavarakaupoista saa kohta tuhdimpaakin tavaraa.
Samana vuonna Thor Heyerdahl seilasi kaislaveneellä Marokosta Amerikkaan. Sittemmin matkat ovat lyhentyneet, ja nykyään Pohjois-Afrikasta tullaan kumiveneillä Eurooppaan – ja usein huonommalla tuurilla kuin Heyerdahl.
Näitä merkkitapauksia paremmin vuosi 1969 muistetaan kuitenkin Kari Kuuvan laulusta, jossa Kusti polkee ja posti kulkee. Sananmuunnoksen eli spoonerismin ympärille rakennetun rallatuksen levyttivät duona Kuuva itse ja Jussi Raittinen.

Jokaisena aikana ajatellaan, että maailma alkaa juuri nyt olla valmis. Niinpä posteljoonin arjesta kertovassa kappaleessakin todetaan, että ei mies voi tehdä enempää.
Kyllä voi – ja juuri postinkantajilta odotetaan entistä monipuolisempaa suorittamista. Enää ei riitä, että jakelee ne kirjeet ja muut. Nyt pitäisi kuljettaa ruokaakin.
Mitähän se voi olla, kun annosten pitää sopia sekä laukkuun, luukkuun että lootaan ja istua edes viitteellisesti nykyiseen palvelupalettiin?
Hakematta mieleen tulevat lehtipihvi, kuoriperunat ja paketti bolognese. Mikseivät pitkälle iltapäivään venyvän jakelun takia myös etanat. Tai ehkä kalaa alkaa tulla kotiin verkkokaupalla.
Nämäkään palvelut eivät ole ilmaisia. Tuoksu huumaa, mutta maistaa ei saa, jos ei maksa laatikkoa.

Postin toimintaa laajennetaan myös henkilökuljetuksiin.
Ihan kohta töistä tullessa ovella odottaa viesti, että koska paketti ei mahtunut laatikkoon, lapsenlapsia postiautolla katsomaan lähtenyt isoäiti odottaa kioskilla.

Eniten huomiota on herättänyt tieto, että postinkantajat alkavat tehdä pihatöitä ja leikata ruohoa. Sote-uudistuksessa leikkauslistaan lisätään otsatukka ja umpisuoli.
Kalendaarinen kesä alkaa olla jo niin lähellä, että moni suunnittelee lomaa. Mökille muutettaessa pitää muistaa kääntää posti kesäosoitteeseen. Muusta ei tarvitse huolehtia. Postimies kääntää kompostin.

Tässä tärkeimmät

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 22.5.2016

Hyvää iltaa. Tässä pääuutislähetyksemme, jonka pääaiheita ovat pääministerin vastaus välikysymykseen, pääkaupunkiseudun ja Turun kamppailu kokoomuksen puheenjohtajuudesta sekä  työpaikkaravintolamme pääruoka, joka sekin oli sillisalaatti.
Aluksi taloutta.
Analyytikon arvion mukaan kasvun arvioidaan olevan arvioitua nopeampaa. Arvio ei perustu kasvuun, vaan edelliseen arvioon, korostaa analyytikko.

Ja sitten kotimaan politiikkaan.
Eduskunnassa keskusteltiin välikysymyksestä.
Pääministeri Juha Sipilä sanoi, että välikysymyksessä pitää olla lopussa kysymysmerkki, eikä nyt ollut. Antti Rinne sanoi, että ei pidä, mutta kyllä oli.
Rinne sanoi, että kansaa on johdettu harhaan. Sipilä sanoi, että ketään eikä mitään ei ole johdettu mihinkään ja että haudoit vain harhaa, sulle luvannut en ruusutarhaa.
Sipilä sanoi, että nyt Suomea uudistetaan ja oikein kertarytinällä. Rinne sanoi, että ei, vaan ainaisella kitinällä.
Sipilä sanoi…
Eivätköhän tässä olleet tärkeimmät. Siirrytään kokoomuksen sisäisiin asioihin. Kulttuuri- ja urheilutoimittajamme raportoi.

Kokoomuksen puheenjohtajakamppailussa Petteri Orpo on voittajasuosikki. Hänen kannoillaan ovat Alexander Stubb ja Elina Lepomäki, joista viimeksi mainittu erottuu kannoillaan kummastakin miesehdokkaasta.
Alexander Stubb sanoi tällä viikolla, että Nato ei ole mörkö, eikä muumien tarvitse pelätä. Elina Lepomäki puolestaan lähestyi Orpon linjaa. Hän ilmoitti, että sukunimi Lepomäki taipuu vastedes Lepomäki, Lepomäkin, Lepomäkistä.
Tällainen on asetelma. Tai eihän tämä mikään asetelma ole, vaan triptyykki eli kolmiodraama.

Lopuksi vielä luontoon, jossa tapahtuu aina jotain mieltä lämmittävää. Nyt emme kerro, miten valtio-oravainministeri kerää varastoja pahojen päivien varalle. Sen sijaan työmarkkinatoimittajamme on tapahtumapaikalla eli monitorin äärellä.
Työvoimatoimistoon viritetty nettikamera on villinnyt kansan. Työsuojelujärjestön mukaan katsojia on satoja tuhansia, ja jotkut seuraavat tilannetta nukkumatta välillä.
Asiantuntijat eivät ihmettele työvoimakameran saavuttamaa suosiota, sillä ihmiset haluavat kokea jotain ikimuistoista. Työn saanti on kiven alla, ja jos kamerassa näkyy edes vilahdus avoimesta työpaikasta, valvominen on kannattanut.

Helluntaiheilat

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 15.5.2016

Politiikka on hämmentävän inhimillistä toimintaa. Kokoomuspuoluekin on kuin Ristomatti Ratia, jolla on lehtitietojen mukaan uusi rakas.
Ratia lähtee ihmissuhteensa kanssa Venetsiaan. Vanhoja taloja samean veden partaalla on Turussakin, mistä kokoomusväki löysi Petteri Orpon.
Enempää yhtäläisyyksiä ei uskalla etsiä.

Jos ei ole puheenjohtajaehdokas helluntaina, ei saa koko kesänä, kuuluu muunneltu totuus. Saamista on monenlaista: yksi saa lisää työtä, toinen turpaansa ja kolmas osallistua reiluun kisaan.
Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat on sijoitettu porvaripuolueen sisäiselle kartalle niin, että Alexander Stubb ja Petteri Orpo ovat keskustaoikeistolaisia ja Elina Lepomäki keskustaoikeistosta oikealla oleva markkinaliberaali.
Hallituksen oikeisto-oikeiston, keskustaoikeiston ja keskustakeskustan keskellä perussuomalaisetkin ovat muuttuneet keskisuomalaisiksi.
Kokoomusehdokkaiden aatteellinen lokerointi olisi tympeää, jos sen taustalla ei olisi kaunis ajatus siitä, että ihmisellä voi jo alle 50-vuotiaana olla uskottava elämänkatsomus ja näkemys maailmasta.

Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailu on tihentymässä. Ristomatti Ratian ikäinen Bernie Sanders on vielä virallisesti tarjolla Hillary Clintonin vaihtoehdoksi, mutta jos Sanders luopuu leikistä, hänet kannattaa houkutella Suomeen kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi.
Ideologisesti amerikkalainen sosialisti mahtuu hyvin suomalaisen oikeistolaisen työväenpuolueen raameihin, ja Sanders olisi hyvä mies niille, joiden mielestä kokoomuksen nykyinen julkisuuskuva on liian nuorekas.
Väärän maan passikaan ei ole este. Kansalaisuus järjestyy kyllä, kun isänmaa tarvitsee uusia voimia. Esimerkeiksi käyvät ministeri Anne Berner ja kiekonheittäjä Frantz Kruger.
Edellinen tekee  Suomen kuoppaisista teistä ja notkuvista kiskoista kullan arvoisia sijoituskohteita. Jälkimmäisestä ei saatu kultaa tuovaa kiekkoleijonaa, vaikka niin toivottiin.

Niin kauan kuin politiikassa on pyrkijöitä enemmän kuin avoimia tehtäviä, ei ole mitään hätää. Vai onko sittenkin? Jos Petteri Orpo valitaan puheenjohtajaksi, kolmen S:n hallituksesta tulee SOS.

Pää kyberiin

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 24.4.2016

Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli aikoinaan antanut kunnanvaltuuston päättää rakentaa liikuntahallin hyvien kulku- ja tietoliikenneyhteyksien varteen.
   Muuan eversti huomasi joukkoja sijoitellessaan hallin erittäin sopivaksi kyberjoukkojen harjoituspaikaksi.
   Mitä tämä on? Antakaa, kun selitän, vaikken minä, meinaan, olekaan ennen ollut.

   Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Rajojen sisällä ja niiden ulkopuolella käytyjen sotien osuus on viitisen prosenttia Suomen iästä. Se on niin paljon, että juhlaa ei voi viettää ilman merkittävää sotaelokuvaa.
   Niinpä Tuntematon sotilas filmataan vielä kolmannen kerran.
   Tässä ei ole vielä kaikki. Vaikka maan hallitus ei olekaan vielä vapauttanut faksiliikennettä, olemme saaneet tiedon, että tekeillä on myös toinen, nykyaikaan sijoittuva elokuvaversio Väinö Linnan romaanista.

   Tuntematon kybersotilas siirtää korpisoturit digiaikaan, kalustettuihin ja ilmastoituihin huoneisiin.
   Jossain tarinan vaiheessa alikersantti Lahtinen katoaa laitteineen. Alkaa kova kohina, jonka Hietanen keskeyttää:
­    – En mää täsä syyllissi kaippa yhtikäs. Lahtist ja HD-näyttö mää kaipasi.
   Myöhemmin Hietanen ei menetä silmiään kranaattikeskityksessä. Alikersanssit siirretään syrjään, koska hän ei suostu käyttämään näyttöpäätelaseja.
   Alikersantti Rokka on uudessakin versiossa konfliktissa auktoriteettien kanssa. Hän niskoittelee ylemmilleen ja haukkuu esimiehiään sosiaalisessa mediassa.
   – Miul on vaimo raskaana Kannaksel. Luuleks sie et mie ala siun Windows kymppiis päivittämmään?
   Kurittoman alaisen vastapainoksi tarvitaan hyvä ja oikeudenmukainen johtaja, sellainen kuin vänrikki Koskela. Hän murtautuu vihollisen ohjustentorjuntajärjestelmän. Porukkaa onnittelee innoissaan, mutta Koskela ei kuule mitään. Musiikki on soinut korvalapuissa liian kovaa.
   Lopussa lasketaan siviiliuhrit.

Tuntematon kybersotilas on varma kassamagneetti, ja sen tuotoilla suunnitellaan jo toteuttavaksi muitakin kotimaisten klassikkoelokuvien päivityksiä.
   Seuraavaksi ensi-iltaan tulevat Katariina ja Munkkiniemen kreivi Tinderissä, Hilja laktoosi-intoleranttiko sekä Niskavuoren start up.

Valita tai valittaa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 17.4.2016

Tervetuloa tiedotustilaisuuteen. Tänään me kerromme, kuinka suuri isänmaallinen sote on lisännyt valinnanvapautta. Uudistuksen ytimessä on kansalaisen vapaa valinta pysyä terveenä. Vain sillä tavalla saamme säästöjä.
     Jotta uudistuksen eri puolet tulisivat valotettua, esitämme teille muutamia tallenteita todellisista tilanteista.

Ensimmäisenä tarinansa kertoo Juha.
     – Olen terve kuin pukki kaalimaan vahtina ja olen päättänyt sellaisena pysyä, mutta kävin silti terveystarkastuksessa kahdella eri lääkärillä. Toinen heistä saa palkkaa, ja toinen antoi työnäytettä.
     Juha, miksi kahdella lääkärillä?
     – Laitan heidät kilpailemaan ja valitsen parhaat tulokset. Erityisesti arvostan hyviä hemoglobiiniarvoja. Siksi minulla on päälläni pulloveri.

Myös Hannalla on käynnissä kilpailutus.
     – Aamulla särki päätä niin vietävästi, että oli pakko tulla vastaanotolle.
     Kaikkea sitä sattuu, mutta sattuuko vielä?
     – Kyllä vähän, mutta saattaa mennä ohitse ennen kuin saan vastauksia ja tarjoukset pisteytettyä. Nopeampi toiminta olisi jo tuonut jollekin lekurille hyvä urakan. Ei tämä ihan vielä toimi.

Juhan ja Hannan mielestä on tärkeää, että valinnan vapaus kattaa koko hoitoketjun.
     – Lääkärissä käynnin jälkeen kävimme kanttiinissa. Tarjolla oli kahvia ja teetä, kahdenlaista pullaa, kermaa ja maitoa, sokeria ja makeutusainetta. Niin siellä tosin oli ennenkin, mutta silloin oli pakko valita. Nyt se on vapaaehtoista, mikä on hyvä.

Kiitos, Juha ja Hanna.
     Tässä meillä oli hyviä esimerkkejä tolkun ihmisistä, jotka käyttivät hyväkseen valinnanvapautta.
     Jossain vaiheessa terveys kuitenkin heikkenee niin, että emme selviä ilman ulkopuolista apua. Kotihoito vai hoitokoti? kysytään silloin. Ja vastaushan on kyllä, sillä kansalaisella on vapaus valita.
     Vähään tyytymään tottuneet voivat valita petipaikan ja pyytää sukulaisia tuomaan velliä. Vaativamman asiakassegmentin tarpeet tyydytetään palvelutuotantokeskuksessa, jossa ruumiin lisäksi ravitaan myös henkeä. Hoivakotiteatterissa esitetään kohderyhmälle sopivaksi muokattuna Kyllikki Mäntylän huippusuosittua näytelmää Opri ja Roleksi.

Vain rahasta

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.4.21016

Raha on niin vanha keksintö, että sitä pitäisi olla piilossa jo kaikilla. Mutta kun ei ole – tai on jos on, niin liian vähän. Jälkimmäistä tilannetta kuvaavat Mikko Alatalo ja Harri Rinne nerokkaasti Rikoo on riskillä ruma -teoksessa: meni rahamiehen maine sen siliän tien, kun pennit poistettiin.

Rahamiehen maine voi mennä muillakin tavoilla. Nordea-pankki on tällä viikolla saanut selitellä, miksi asiakkaat ovat voineet käyttää sitä veronkiertoon.

Uutiset veroparatiiseihin piilotetuista rahoista suututtavat ihmisiä niin, että kesätorillekaan ei uskalla tänä vuonna mennä Panama-hattu päässä. Ainakaan sitä ei uskalla laittaa kiertämään.

Toisaalta veroparatiisikeskustelu on leimaavaa. Ihan tavallisista koijareista ja filunkimiehistä puhutaan kuin rikollisista. Bisnes ei voi olla likaista, jos rahatkin on pesty.

Joskus finanssialan vaikuttajat saarnaavat kuin eivät olisi tästä maailmasta. Eikä ihme.

Frans Emil Sillanpään Elokuu-romaanissa päähenkilö, juoppo kanavanvartija Viktor Sundvall kuolee, ja siihen päättyy hänen tarinansa.

Todellisuus on jälleen kerran tarua ihmeellisempää. Jos Sundvall olisi vahtinut sulkua Ruoveden sijasta Panaman kanavalla, hänet olisi vainajana rekrytoitu hienompiin hommiin. Nordean perustamaa yhtiötä johti Panamassa asianajotoimiston työntekijä vielä vuosia kuolemansa jälkeen.

Panamalaisessa mallissa firmassa voi olla sekä äänettömiä että hengettömiä yhtiömiehiä. Kaupparekisterin johtajan mukaan yrityksen johtaja voi olla kuollut, mutta jos hän allekirjoittaa kuolleena asiapapereita, on kyseessä rikos.

Seuraavan kerran lainatiskillä käydessä kannattaa tarkistaa, mistä puhumme, kun puhumme kuoletuksista.

Tällä viikolla on puhuttu myös yhteisistä rahoista. Hallitus hahmotteli kehysriihessä ensi vuoden tulo- ja menoarviota ja sopi, mitä maan köyhimmiltä seuraavaksi leikataan.

Kun hallituspuolueiden puheenjohtajat esittelivät aikaansaannoksiaan, näky oli kuin optikkoliikkeen mainoksessa. Kolme komeaa rillipäistä miestä puhuu televisiossa kehyksistä ja tekee tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Eikä tässä vielä kaikki. Kanta-asiakkaalle viilatut linssit puoleen hintaan.

Pakinat löytyvät myös SSS:n sivuilta

Sunnuntaisin Salon Seudun Sanomissa julkaistavat pakinani löytyvät nyt myös lehden nettisivuilta osoitteesta sss.fi.
Lehdessä pakinat siirtyivät tabloid-uudistuksen myötä viikonvaihdesivuilta mielipidesivulle.

Supersankareita kaikki

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 3.4.2016

Toisaalta puhumme arjen sankareista ja Sauli Niinistön ja Barrack Obaman tapaamisesta, toisaalta  haluamme jotain suurempaa. Sen osoittaa Lepakkomiehen ja Teräsmiehen kohtaamisen dokumentoineen elokuvan suosio.
Tarvitsemme supersankareita.
Ja keitä meillä onkaan?

Lepakkomies. Kartanoonsa sulkeutunut miljonääri, joka yön pimeydessä pukeutuu vartaloa myötäilevään nahka-asuun ja kaahaa kaupunkiin.
Siellä virkavalta on voimaton rikollisten edessä, ja vain itsensä muiden yläpuolelle korottanut yli-ihminen voi pelastaa järjestäytyneen yhteiskunnan, jossa kaiken järjen mukaan ei ole tilaa itsensä muiden yläpuolelle korottaneelle yli-ihmiselle.

Onko se lintu? Onko se lentokone? Ei, se on Teräsmies, hyväntahtoisten maalaisliittolaisten adoptoima poika, jolla on supervoimat. Luotia nopeampi ja höyryveturia vahvempi. Näkee seinien läpi, ja ryhtyy siksi aikuisena toimittajaksi.
Naiset ovat Venuksesta, miehet Marsista, mutta Teräsmies tulee Kryptonista.

Hämähäkkimies. Herkkä nuorukainen, joka pelästyessään hyppii seinille. Poikkeava käytös ei johdu syödyistä seitikeistä vaan radioaktiivisen hämähäkin puremasta. Myy paparazzi-kuvia suureen päivälehteen. Puolustaa painovapautta, mutta uhmaa painovoimaa.
Esiintyi ensimmäisen kerran julkisuudessa Timo Soinin syntymävuonna.

Hulk. Nerokas tiedemies ja lihaskimppu. Kovaa valuuttaa sekä Suomen Bachelorissa että eduskuntavaaleissa.
Soinin ja Hämähäkkimiehen ikätoveri on muuttanut väriään vuosien mittaan. On nykyään vihreä.

Ihmeneloset. Tyypillinen kokoonpano työpaikalla: yksi venyy mihin vain, yksi tulistuu helposti, yksi on aina kärttyisä, ja neljäntenä tiimissä on näkymätön nainen.
Ihmemies ei kuulu Ihmenelosiin. Hän on yksinyrittäjä, jolla ei ole yliluonnollisia voimia, mutta joka rakentaa polkupyöränrungosta, kilpailukykysopimuksesta ja irtisanomisilmoituksesta kasvuyrityksen.

Rendel. Ensi-iltaan tänä vuonna luvatun suomalaisen elokuvan sankari operoi ennakkotietojen mukaan maassa, jossa korruptio ja ahneus ovat valloillaan ja jossa synti on elämäntapa. Näin lyövät kättä amerikkalaisen populäärikulttuurin mustimmat fantasiat ja suositun suomalaisen joululaulun kuvaus ihmiselämästä: synkkä ja ikävä.

Virkamies. Pysäyttää Teräsmiehenkin. ”Olen ulkoavaruudesta ja tulin purkamaan normeja” ei kelpaa selitykseksi, kun Virkamies kysyy siviililentolupakirjaa.

Lautamies. Salolainen supersankari. Toimii sosiaalisessa mediassa. Syntyi oman kertomansa mukaan oikeusmurhan ja farssin seurauksena.

Kärsimystä ja piinaa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 20.3.2016

Piinaviikko. Kärsimysviikko. Hiljainen viikko.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joka tapauksessa tänään alkaa viikko, jonka aikana kristikunta odottaa kärsimättömänä pääsiäistä.

Kärsimystä on monenlaista. Salon kirjastossa kärsitään rahapulasta. Aineistoa ei ole varaa hankkia niin kuin ennen. Kaupungin talouden tervehdyttämisen resepti on, että jätetään lääketieteen kirjat uusimatta.

Kunnan pitää lain mukaan järjestää kirjastopalvelut, ja laki on niin kuin vanhentuneesta lakikirjasta luetaan.
Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Parin vuoden päästä Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät voidaan siirtää Sastamalasta Saloon.

Kokoomuksen Alexander Stubbin piina helpottaa vasta, kun puheenjohtajapelin jokeri Hjallis Harkimo kertoo, asettuuko hän todella ehdolle. Puheenjohtajuus toisi tullessaan ministerin salkun. Yrittäisikö Harkimo tehdä valtiovarainministerinä Suomesta kannattavaa liiketoimintaa Venäjän kanssa vai lähtisikö hän ulkoministerinä pullein purjein maailman ympäri?

Hjallis Harkimoa ja Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivää Donald Trumpia yhdistää televisiosarja Diili. Kumpikin on rekrytoinut projekteihinsa työläisiä julkisella kilpailulla.

Harkimon Diileissä oli takavuosina mukana sellaisia valtakunnan ja paikallisiksi julkkiksiksi nousseita hahmoja kuin turkulainen kiinteistövälittäjät Jethro Rostedt ja salolainen sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Saku Nikkanen.

Osoitetaan piinaviikon aluksi ja pakinan lopuksi ansaittua huomiota vielä yhdellä kärsivälle.
Juontaja Axl Smith kuvasi kotonaan naisia, joiden kanssa vietti intiimejä hetkiä. Yhtään salaa kuvattua videota ei ole julkipantu.

Kotihoitokohun takana saattaa olla pelkkä väärinkäsitys. Axl on voinut hyvinkin kertoa vierailleen, että hän kuvaa kohtaamisia. Smithin televisioesiintymisten perusteella on oletettavaa, että kukaan naisista ei ole vain saanut selvää herran puheesta.

Piinaviikko. Kärsimysviikko. Hiljainen viikko. Valitaan mieluimmin viimeinen vaihtoehto. Ollaan ihan hissukseen ja odotetaan, käveleekö Axl Smithin riistakameran eteen myös luonnonvaraisia eläimiä.

Sylin täydeltä

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 6.3.2016

Saloon matkapuhelintehdasta perustava toimitusjohtaja Chao esiintyi aluksi uutisissa etunimellä SYL. Se ei ole oikea nimi, vaan yhdistelmä etunimien ensimmäistä kirjaimista. SYL on Steve Yi Long.

Jos kiinalaismiehen bisneksiin suhtaudutaan epäillen, syynä ei ole nimi, sillä napakat lyhenteet herättävät luottamusta.

Vielä kolmekymmentä vuotta Urho Kaleva Kekkosen kuoleman jälkeen keskuudessamme elää ihmisiä, jotka kaipaavat UKK:n jämäkkyyttä. Kalju pääkin näyttää vakiintuneen kestomuodiksi.

Mannerheim oli ennen muuta Mannerheim, toiseksi CGE Mannerheim ja vasta kolmanneksi Carl Gustaf Emil. Eikä tarvitse muistaa, onko Dallasissa ammutun Kennedyn keskimmäisessä nimessä z ennen t:tä vai päinvastoin. JFK riittää.

Kirjainlyhenteet siivittävät uraa kansainvälisiin palkintoihin asti. Talvisodan alla vuonna 1939 Ruotsin akatemia huomasi, että itärajan takainen kirjailija FE Sillanpää on rautaa. Kuusi vuotta myöhemmin Artturi Ilmari Virtanen sai Nobelin AIV-liuoksesta, joka parantaa kasvissyöjien einesten säilyvyyttä.

Kirjainlyhenteitä käyttävät muutkin kuin ihmiset. SAK, EK ja DDT jazzband pyörivät julkisuudessa, ja kaikki tietävät, mistä on kysymys, vaikka eivät tarkasti muistaisikaan, mitä sanat lyhenteiden takana ovat.

Myös osa puolueiden nimistä on lyhenteitä. Viimeisten mielipidemittausten mukaan suurin on SDP. Se voi selitellä menestystään miten haluaa, mutta kolme isoa konsonanttia ratkaisevat luottamuksen. Demarit ovat suurista puolueista ainoa, jonka kauppanimi on kirjainlyhenne.

SDP:n virallinen nimi taas on suurien puolueiden pisin. Merkille pantavaa on, että Suomen keskusta, Kansallinen kokoomus ja Perussuomalaiset häviävät monella merkillä Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle.

Suomalaisen puoluekentän pisin nimi löytyy äärivasemmalta laidalta: Kommunistinen työväenpuolue – Rauhan ja sosialismin puolesta. Pitkällä nimellä ei kuitenkaan ole päässyt pitkälle. Puolueella ei ole yhtään kansanedustajaa.

Onneksi kaikkialla ei mene yhtä huonosti. Salolaisella kännykkäteollisuudella ei olisi edes nousutoiveita ilman kommunistista Kiinaa.

Kohtalonkysymyksiä

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 28.2.2016

Lähi-idästä Balkanin kautta Keski-Eurooppaan suuntautunut ei-toivottu muuttoliike on saatu pysäytettyä. Bosborinsalmen takaisten matkalaisten eteneminen katkesi Wienin porteille.

Anteeksi. Tämä uutinen olikin vuodelta 1529, jolloin kaupunkia piiritti Suleiman Suuri, mutta me emme hätkähdä pienistä virheistä, vaan etenemme kohti nykyaikaa.

Lähi-idästä Balkanin kautta Keski-Eurooppaan suuntautunut ei-toivottu muuttoliike on saatu pysäytettyä. Bosborinsalmen takaisten matkalaisten eteneminen katkesi Wienin porteille.

Anteeksi uudelleen. Tämä uutinen kuulosti vanhalta, mutta oli silti uudempi kuin edellinen. Wienin ympärille taisteluhautoihin teknisiin sotaharjoituksiin kaivautuneet osmanit lyötiin lopulta sulttaani Mehmed IV:n aikana vuonna 1683.

He viipyivät  Itävalta-Unkarin pääkaupungin liepeillä 150 vuotta. Oleskelulupien käsittely on kestänyt pitkään ennenkin.

Otetaan vielä kerran uusiksi. Lähi-idästä Balkanin kautta Keski-Eurooppaan suuntautuvaa ei-toivottua muuttoliikettä yritetään hillitä. Se on kohtalonkysymys Euroopan unionille, sanoi Itävallan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner tällä viikolla Wienissä – kaupungissa, jossa on ratkottu kohtalonkysymyksiä jo satoja vuosia.

Salokin on saanut osansa nykyaikaisesta kansainvaelluksesta. Kohtalonkysymys kaupungille ovat kuitenkin uudet työpaikat.

Tällä viikolla perustettiin ensin huhumylly, mutta viimeisten tietojen mukaan Saloon on kin tulossa uusi kännykkätehdas.

– Sehän on hyvä uutinen. Työpaikkoja tulee takaisin. Tuhannen tulimmaista!

– Tuhat on kyllä liioittelua.

– No voin yhden kerran!

– Älä nyt vähättele. Ei yksi ihminen tehdasta tee.

– En minä sillä. Kunhan sadattelin.

– Sata kuulostaa hyvältä.

– Sama se, kunhan maksavat kymmenykset Saloon.

Aivan alkuunsa tyrehtyi se varma luulo, että Salon sokeritehdas avataan uudelleen, koska sähkötöissä tarvitaan välillä vieläkin sokeripaloja.

Äärikeskimääräistä

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 21.2.2016

Tutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin kerran viikossa. Kerrat ovat niin harvassa, että on aivan aiheellista puhua vain harrastamisesta.

Todellisuus on yhtä, toiveet toista. Ne ovat lähempänä vanhoissa yhteislauluvihoissa määriteltyä tasoa: jos sais kerran reissullansa ja toisen kerran kotona.

Keskiarvoihin suhtaudutaan yleisesti epäillen. Ne eivät kerro totuutta. Mutta mitä jää jäljelle, jos samaan aikaan ollaan sekä keskiarvokriittisiä että huolestuneita ääripäistä?

Kun keskimääräinen keskituloinen suomalainen hakee keskihintaisen keskioluen keskikaupungilta ja käy kerran keskikesällä keskikokoisella perheautolla Keskisellä, on kaikki keskimäärin hyvin. Maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

Asiaa havainnollistaa tositarina peurametsältä.

Bisnesideaa kehittelevä insinööri, parisuhdeohjelmasta toipumislomalla oleva psykologi ja todennäköinen tilastotieteilijä olivat jahdissa. Saalis tuli näkösälle. Kolmikko oli sopinut, että insinööri ampuu.

PAM!

Luoti meni oikealta ohi. Peurakaan ei edes pelästynyt, vaan jäi pellon reunaan seisomaan.
Insinööri tutki asettaan. Jokin tekninen vika siinä täytyi olla.

Seuraavaksi ampui psykologi.

PAM!

Nyt sihti oli liikaa vasemmalle. Jokin alitajunnasta kumpuava kokemus esti minua tappamasta, selitti psykologi.

Tilastotieteilijä ei edes nostanut pyssyä poskelleen vaan iloitsi: Me saatiin se!

Asiat olivat keskimäärin hyvin jo viime vuonna. Silloin irtisanottiin 12 000 ihmistä, mutta yritykset tekivät niin hyvää tulosta, että osingot ovat ennätyssuuret.

Myös muuttoliikkeen säätelyllä päästään ihanteelliseen keskivertoon. Pienituloisia ei päästetä Suomeen, ja suurituloiset eivät halua jäädä tänne.

Tähän tasapainoon uhkaa kuitenkin tulla muutos, sillä kiinalaisyhtiö suunnittelee rakentavansa Perämeren perukoille Kemiin miljardilla eurolla biodieseljalostamon.

Ulkomaalaiset! Ensin ne tuovat tänne työpaikkansa ja kohta varmaan naisetkin!

Vielä virtaa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 31.1.2016

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti jättäytyvänsä sivuun keskustan puoluevaltuuston ja puoluehallituksen työstä, koska puheenjohtaja Juha Sipilä ei vastaa kunniapuheenjohtajan sähköposteihin.

Suomessa on tapana, että tasavallan presidentti luopuu puoluesidonnaisuuksistaan tultuun valituksi. Väyrynen valmistautuu selvästi vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Väyrynen kertoi myös, että ei missään nimessä liity perussuomalaisiin. Timo Soini kyllä vähintään raotti maalaisliittolaiselle ovea sanoessaan ruotsalaislehden haastattelussa, että perussuomalaiset on talonpoikainen puolue.

Kirjoittajana tuotteliaalta Väyryseltä on seuraavaksi luvassa elämäntapaopas. Hän sanoi haluavansa uuden alun, jossa voi vapauttaa voimavaransa suoraan toimintaan tavoitteidensa hyväksi.

Ajatus ei ole hassu. Myös Väyrysen ikätovereilla Donald Trumpilla ja Anita Hirvosella on vielä virtaa yllin kyllin.

Suora toiminta voi tarkoittaa sitäkin, että ensi itsenäisyyspäivänä Väyrynen kantaa kadulla soihtua Alkion soturina.

Väyrynen valittiin keskustan puheenjohtajaksi Turun puoluekokouksessa vuonna 1980, jolloin Anita Hirvosen kokoelmalevyllä julkaistiin kappale Hupimies.

Turun kokouksen jälkeen Väyrynen on ollut monena, mutta kahta puuttuu. Hän ei ole saanut pääministerin salkkua, eikä presidentin käätyjä.

Sauli Niinistön myötä suomalaiset ovat tottuneet siihen, että 2000-luvullakin Suomessa voi olla miespresidentti. Yhdysvalloissa taas saattaa nainen kävellä syksyllä valkoiseen taloon maailman kuninkaana, eikä vain hänen puolisonaan.

Muitakin ehdokkaita amerikkalaisille tarjotaan. Harmaapäinen Trump on vaalien väriläiskä. Hän on rikas, mutta poliittinen kokemus on vaatimatonta.

Tällaisillakin eväillä voi päästä korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan, mutta jos jollekin nyt tulee mieleen suomalainen politiikkaa ja nykyinen pääministeri, täytyy sanoa, että Trumpiin vertaaminen ei ole reilua. Sipilä ei ole niin rikas.