Lämminhenkinen ilmastokokous - koirat haukkuvat, katamaraani kulkee

Meitä oli siellä Macron, Johnson ja Erdoğan ja kymmeniä, kymmeniä muita – siellä New Yorkin ilmastokokouksessa. Samaan aikaan oli menossa YK:n yleiskokouskin, eikä aina niin erottanut, kuka oli paikalla mistäkin syystä.
New Yorkissa me olimme siksi, että siellä on Yhdistyneiden kansakuntien pääkonttori ja miljoonia ihmisiä pienellä alueella muistuttamassa, että kaikki, mitä teemme, vaikuttaa muiden elämään.
Sellaisessa ympäristössä on turvallista pitää kokousta ilmaston lämpenemisestä. Talot ovat niin korkeita, että vaikka jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee, vintillä voi äänestää puheenjohtajasta ja valita pöytäkirjantarkastajia vaikka kuinka pitkään. Ja arvostelijoille voi hihkaista, että koirat haukkuvat, katamaraani kulkee.

Ilmaston lämpeneminen on yhteinen huolemme, ja tilanne on vakava niin kuin poliittiset johtajat yksi toisensa jälkeen kävivät puhujakorokkeella vakuuttamassa.
Puhuttiin muun muassa hiilineutraaliudesta. En viitsinyt sanoa ääneen, että on joskus on vaikea pysyä maailman vauhdissa mukana, kun muistaa vielä, kuinka merkittävä tavoite oli pitää ruokakomero hiirineutraalina.

Olisivat varmaan pyytäneet, että hakisin takkini ja häipyisin.
Selitä siinä sitten, että leikillänihän minä ja että kai te kuulitte, mitä presidenttimme Sauli Niinistö sanoi. Että tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on jo pitkään ollut selvää ja että kyseessä on planeettamme kohtalo.
Ja selitä siinä, että otat ilmastonmuutoksen vakavasti, kun puolet suomalaisista on sitä mieltä, että sen vaikutuksia liioitellaan.

Julkisuudessa arvioitiin, että näkyvät ja tuntuvat sitoumukset ilmastokriisin ratkaisemiseksi jäivät vähiin.
Niin varmaan jäivät, ja täytyy tunnustaa, että vaikka paikalla oli suuri joukko maailmanpolitiikan vaaleilla valittuja ja muita virallisia vaikuttajia, minuakin kosketti eniten nuoren ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin puhe. Siinä oli tunnetta ja tahtoa.
– Te olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoilla, ja kuitenkin minä olen yksi onnekkaista, Greta sanoi.
Sitten hän sanoi vielä, että ihmiset kärsivät ja kuolevat ja että koko ekosysteemi on romahtamassa.
Nousimme oikein seisomaan ja taputimme hurjasti. Hyvin sanottu ja hienosti puhuttu!
Pyysimme, että Greta tulee taas ensi vuonna. Sama puhe käy.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 29.9.2019

Tuloverot ja verotulot

Pakina julkaistu Salon Seudun sanomissa 22.9.2019

Verohallinto muistuttaa palkansaajia, että heidän pitäisi tarkistaa veroprosenttinsa. Joka kolmannella se on verottajan mielestä liian pieni, mikä johtaa siihen, että loppuvuodesta ennakonpidätys kiristyy ja käteen jää vähemmän rahaa, vaikka joulu on tulossa.
Veroista ovat puhuneet muutkin kuin verottaja. Hallituksen ensimmäisen budjetin verolinjauksia on arvioitu kuluneilla kielikuvilla. On puhuttu muun muassa kepistä (alv 24 prosenttia) ja porkkanasta (alv 14 prosenttia).
Sihijuoman ja muiden limonadien veroa nostetaan, vaikka ne ovat hyvin energiatehokkaita.  Alkoholia verotetaan vanhoilla prosenteilla, mutta muuten polttoaineiden verotusta kiristetään.
Jotta verokortin muuttaminen onnistuu ja jotta yleensä ymmärtää fiskaalisia tavoitteita, kannattaa perehtyä verotuksen käsitteistöön.

Kotitalousvähennys. Kotitaloudella on verotuksen jälkeen käytettävissä vähemmän varoja kuin ennen verotusta.
Tulonhankkimismenot. Niitä kertyy, kun hankitaan menonkattamistuloja.

Progressiivinen verotus. Aiheuttaa aggressiivista verosuunnittelua ja regressiivistä käyttäytymistä.
Arvonlisävero. Kumoaa sanonnan ”ei se vaihtamalla parane”, sillä ainakin hinta nousee joka kerta, kun tavara vaihtaa omistajaa.
Rajavero. Peritään perijöiltä, kun perittävä on mennyt rajan taakse.
Tulovero. Sinulta peritty vero on verottajalle tuloa, sinulle meno.
Lähdevero. Vesimaksu.

Ansiotulo. Kullekin ansionsa mukaan.
Puhdas ansiotulo. Rahanpesun jälkeen käteen jäävä osuus.
Pääomatulo. Raha tulee rahan luo.
Sivutulot. Välttämättömiä, jotta sivukulut saadaan maksettua.
Työkorvaus. Ei palkka, vaan jokin muu korvaus hukkaan heitetystä vapaa-ajasta.
Luovutusvoitto. Sopupelillä saatu veikkausvoitto. Verot on valmiiksi maksettu.
Tilitys. ”Jos sä tietäisit, kuinka mä olen saanut kärsiä verottajan takia...”

Kiinteä omaisuus. Voi kun saisi maata.
Irtain omaisuus. Tuulen viemää.
Vaihto-omaisuus. Katso arvonlisävero.
Verovelvollinen. Katso peiliin.

Verokortti. Joulutervehdys paratiisisaarelta.
Verosuunnittelu. Laillista toimintaa, jolla pyritään mahdollisimman kevyeen verotukseen.
Veronkierto. Onnistunut verosuunnittelu.
Veroehdotus. Miten olisi, mennäänkö meille tarkistamaan veroprosenttia?

Sudan paikallaan

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa (www.sss.fi) 15.9.2019

Olipa taas jännittävä viikko! Ensin kerrottiin, että Jutta Urpilaisen salkun sisältö selviää aivan kohta. Tällainen meno on vakiokamaa tositelevisio-ohjelmissa, joissa milloin tullimiehet, milloin poliisit tutkivat ihmiset tavaroita.
Dramaattisemmaksi tarina kääntyi, kun saatiin kuulla, että nyt on päivä, jolloin Urpilaisen salkku ratkeaa. Eihän se mitään ratkennut, vaikka siihen on pakattu koko Euroopan ulkopuolinen maailma.

Euroopan unionin komissiossa on varsinaisen puheenjohtajan lisäksi kolme johtavaa varapuheenjohtajaa ja viisi varapuheenjohtajaa. Varavarapuheenjohtajia ei ole, vaan loput 18 ovat vain ihan tavallisia komissaareja.
Vaikka virallisesti Urpilaiselle kuuluvat kansainväliset kumppanuudet, hän keskittyy ennen muuta Euroopan ja Afrikan väleihin. Ei kuitenkaan mannerten väliseen Välimereen, sillä se kai kuuluu liettualaiselle Virginijus Sinkevičiuksille, jonka salkussa hölskyvät valtameret.
Asiantuntijoiden mukaan Afrikka-salkun painoarvo selviää ajan myötä. Elämänsä ilman minkäänlaista salkkua tallustelleiden kriitikoiden mielestä se on vain jotain, joku djiboutti ohi kulkiessaan.

Kansainvälisten kumppanuuksien hoito vaatii matkustamista. Afrikkaa kiertäessä mittariin kertyy beninkulma poikineen. Reissaamista helpottaa, jos ei kärsi keniakiasta eikä ole muutenkaan pahasti algeerinen.
Rohkeuttakin tarvitaan, sillä etukäteen ei voi tietää, mihin sambiaispesään päänsä työntää.
Vieraista vaikutteista ei tarvitse olla huolissaan. Eurooppalaisen elämäntavan suojelemiselle on nimetty oma komissaari, kreikkalainen Margaritis Schinas. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kirjoitti Schinasille, että eurooppalaisen elämäntavan ytimessä ovat solidaarisuus, mielenrauha ja turvallisuus, mutta yhtä lailla siellä ovat arvokkaat kansalliset piirteet kuten suomalaisten viinanhakuretket, monacolainen verotus ja saksalaiset sisäkengät.

Komissaareilla on avustavaa henkilökuntaa, mutta myös suomalaisista poliitikoista löytyy sopivaa Afrikan matkaseuraa. Mauritaniaan tai Mauritiukselle Urpilaisen mukaan lähtee luontevasti jyväskyläläinen meppi Pekkarinen.
Suomalainen Afrikka-komissaari tekee Tšadin kundeja tavatessaan tutuksi myös suomalaista kulttuuria. Itsestään selvä vientituote ainakin eteläisen naapurimantereen länsireunalle ovat forssalaiset muusikkoveljekset Mika ja Turkka Mali.

Turhaa rutinaa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 8.9.2019

– Huomasit varmaan, että tällä viikolla on vietetty kahtakin tasavuosikymmenten muisto- ja syntymäpäivää.
– En muista, että olisi muisteltu mitään.
– Toisen maailmansodan alkamisesta on 80 vuotta. Yleisradion uutisia taas on tehty 60 vuotta.
– Aivan totta. Sehän meni niin, että Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939, ja Yleisradio kertoi siitä ensimmäisen kerran vuonna 1959.
– Ja uutiset aloitettiin, jotta päästiin kertomaan Matti Röngän syntymästä.

xx

– Tuoreempiakin asioita on riittänyt uutisoitavaksi asti.

– Kun puhut tuoreesta, et varmaan tarkoita pastanttipuuron kanssa salolaisen perinneherkun tittelistä kilpailevaa savukalapastasalaattia.
– En, mutta ruuasta kylläkin on kyse. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö harmitteli Ilta-Sanomissa ruokahävikkiä ja kertoi, miten se riepoo häntä ihan vimmatusti Mäntyniemessäkin. Hän sanoi rutisevansa jatkuvasti, että taas ruokaa jäi.
– Turhaa rutinaa. Hankkisivat Lennun kaveriksi isomman koiran.

xx

– Puolueiden kannatusta on mitattu koko kesä, vaikka eduskunta ei ole istunut, eikä hallitus tehnyt esityksiä.
– Kesällä politiikkaa onkin puhtaimmillaan, teoista riisuttuna. Poliitikot puhuvat, ja kansalaiset ottavat kantaa mielikuvien perusteella.
– Keskustalla menee kyllä huonosti sekä todellisuudessa että mielikuvamaailmassa. Kannatus vain laskee. Tilannetta ei ole parantanut eilen Katri Kulmunin valintaan päättynyt puheenjohtajakamppailukaan.
– Anteeksi mikä?

xx

– Politiikkaa tehdään myös Postin johdon palkoilla. Eduskunnassa arvosteltiin sekä johtajien tuloja että työntekijöiden työehtojen heikentämistä.
– Kateutta, pelkkä kateutta. Ansiottomia ansioita ei ole. Hyvät tulot ovat aina seurausta lahjakkuudesta. Ja kovasta työstä, mutta ennen kaikkea lahjakkuudesta. Ja oikeasta ammatinvalinnasta, mutta ennen kaikkea lahjakkuudesta ja kovasta työstä. Ja hyvästä onnesta, mutta ennen kaikkea oikeasta ammatinvalinnasta, lahjakkuudesta ja kovasta työstä.
– Sinunko mielestäsi kaikki menee ihan oikein?
– Siitä en tiedä, mutta sen tiedän, mitä tekisin jos minulla olisi Heikki Malisen tulot.
– No mitä?
– Parin viikon tienestillä palkkaisin itselleni henkilökohtaisen lajittelijan ja jakajan. Kirjeitä ja paketteja tulee vähän, mutta joka kodissa on kaikenlaista muuta lajiteltavaa: tiskiä, pyykkiä, sen sellaista. Ja olisi kiva, jos joku jakaisi arkiset huolet.