Neljän tähden ehtoollinen

Neljän tähden ehtoollisen erikoislähetys. Mukana kaksitoista opetuslasta. Seuraa jatkoja netissä.

Ruokalistalla oli pelkkiä Välimeren herkkuja, paljastaa majatalonpitäjä. Kokeile reseptejä kotona.

Hiljaisen viikon paineet purkautuivat. Tunnelma sähköistyi Öljymäellä.

Kiivastun turhan herkästi, pahoittelee Pietari.

Kuka korvaa? kysyy ylipapin palvelija. Lue lääkärinlausunto täältä.

Tiliepäselvyyksiä prokuraattorin kansliassa. Temppelin varoilla rakennettu vesijohtoja. Pontius Pilatus vaikenee.

Peli koveni pääsiäisen alla. Kaifas kiristi Pilatusta. Lue salainen kirjeenvaihto viikonlopun erikoisnumerosta!

Kuulustelupöytäkirjat paljastavat: syytteet Jeesusta vastaan hataralla pohjalla.

Poliittinen ajojahti? Oikeusmurha? Uskonnon synty? Totta vai tarua? A-Talk pääsiäisen ytimessä.

Jeesus vai Barabbas? Nyt peukutetaan!

Pilatus vetäytyy vastuusta: Pesen käteni!

Mitä minä sanoin! Pilatuksen vaimo kertoo enneunestaan. Vain meillä.

Kuka kavalsi Jeesuksen? Pääepäilty Juudas suorassa lähetyksessä. Osallistu Twitterissä.

Tuli pimeää, ja aivan kuin esirippu olisi revennyt. Lue silminnäkijän kertomus.

Pääsiäisaamun yllätys: hauta oli tyhjä! Katso video.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 19.4.2014

Ruotsinlaivaan

Björn Wahlroos on muuttanut kirjansa Ruotsiin. Tämä ei tarkoita, että hän olisi purkanut Lundiansa ja ajanut pakettiautolla Joensuun kartanosta Turun satamaan. Kirjoilla viitataan kirkonkirjoihin eli seurakunnan jäsenluetteloon.

Uutinen Wahlroosin muutosta on nostattanut tunteita. Puhutaan rikkaan ihmisen asioista melkein mitä tai miten vain, mukana on helposti kateutta, vaikka se on yksi seitsemästä kuolemansynnistä ja vie kalatkin vedestä ynnä fasaanit puutarhasta.

Kun unohdetaan kaikenlaiset arpajaiset, rikastua voi oveluudella tai kovalla työllä. Ahneudestakin on apua. Kun ahne ei onnistu, hänestä tulee kade.

Kovan työn merkitystä havainnollistaa tuttu tarina kahdesta lapsuudenystävästä, jotka tapasivat aikuiselle iällä. Toisesta näki jo kauas, että vaurautta oli kertynyt.

– Sinua näyttää lykästäneen, sanoi kaveruksista köyhempi.

– En voi valittaa, vastasi toinen vaatimatonta teeskennellen.

– Mitä oikein olet tehnyt?

– Koulun jälkeen meni muutama vuosi vain elämää ihmetellessä. Sitten tartuin itseäni niskasta kiinni ja ostin parin kengännauhoja.

– Kengännauhoja?

– Kyllä. Tyrkytin aikani ja sain ne kaupaksi hyvällä voitolla. Sitten otin kaksi paria ja myin ne. Sitten ostin neljä paria ja

– Arvaan: myit ne.

– En ehtinyt. Perin Amerikan-tätini.

Salon väkiluku on laskenut jo jonkin aikaa. Suuri syy on se, että kaupungista ei löydy työtä. Tällaisessa tilanteessa on positiivista, että kaikki muuttajat eivät joudu hankaluuksiin, vaikka eivät saisikaan asuntoaan heti kaupaksi.

Toisaalta, jos asumisvaihtoehdot olisivat komea koti vanhassa kerrostalossa Tukholman Strandvägenillä tai vanha maatilan päärakennus Halikonjoen suistossa, saattaisin kotiseuturakkaudesta huolimatta pakata kirjat ja lähteä satamaa päin.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 13.4.2014

Sähkömahorkka

Muuan kansanedustaja kehui viime vuosituhannella, että hänen aerosolinsa ei vaikuta otsonikerrokseen, koska hän suihkuttaa kainalonsa aina sisällä.

Sittemmin tiedon taso ihmisen toiminnan vaikutuksista ilmastoon on noussut. Tiedämme nyt, että jos ei muutoksia tapahdu, tapahtuu muutos. Ilmastopoliittisen ikiliikkujan periaate on, että jos ilmastotavoitteet eivät muutu, ilmasto muuttuu. Ja jos ilmasto muuttuu, kellään ei ole kivaa.

Vai onko sittenkin?

Kun lämpötila nousee, kasvukausi Suomessa pitenee ja viljely voi monipuolistua. Maataloustukea saisi kauran viljelyyn jopa Inarissa. Kaurahan on siitä erikoinen vilja, että leipää saa kutsua kauraleiväksi, jos leipuri on syönyt aamulla kaurapuuroa.

Lämpeneminen tuo myös viinitarhat Suomeen, mutta onko se hyvä? Koko Eurooppahan on vaikeuksissa etelän fiinien viinimaiden takia.

Marketin vihannes- ja hedelmätiski saattaa näyttää muutaman kymmenen vuoden päästä toisenlaiselta kuin nyt. Puoliraakojen kotimaisten tomaattien rinnalla on puoliraakoja kotimaisia päärynöitä.

Suomessa on ollut lämmintä ennenkin, kivikautisen Suomusjärven kulttuurin aikana. Se lysti loppui lyhyeen, ja kivikausikeskuskin suljettiin jo vuosia sitten.

Ilmastonmuutokseen vaikutetaan muun muassa energiapolitiikalla. Energian tuotannon pitää olla turvallista, se ei saa perustua uusiutumattomiin luonnonvaroihin, eikä se saa pilata maisemaa. Kun tuotanto on lisäksi halpaa, kaikki reunaehdot on täytetty ja maailma pelastuu.

Energiapolitiikkaa on, rakennetaanko Suomeen ydin- vai tuulivoimaloita. Ydinvoimalan jätteet ovat ihmisen mittapuulla ikuinen ongelma ja entä jos sattuu onnettomuus? Suunniteltujen tuulivoimaloiden naapurustossa taas jo rakentamistakin pidetään onnettomuutena.

Oman lisänsä ydinvoimakeskusteluun on tuonut niin kutsuttu Ukrainan tilanne ja venäläinen energiayhtiö Rosatom, mutta täytyyhän venäläisyhtiö ottaa mukaan leikkiin. Miten muuten saataisiin virtaa perinteiseen sähkömahorkkaan?

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 6.4.2014