Pää kyberiin

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 24.4.2016

Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli aikoinaan antanut kunnanvaltuuston päättää rakentaa liikuntahallin hyvien kulku- ja tietoliikenneyhteyksien varteen.
   Muuan eversti huomasi joukkoja sijoitellessaan hallin erittäin sopivaksi kyberjoukkojen harjoituspaikaksi.
   Mitä tämä on? Antakaa, kun selitän, vaikken minä, meinaan, olekaan ennen ollut.

   Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Rajojen sisällä ja niiden ulkopuolella käytyjen sotien osuus on viitisen prosenttia Suomen iästä. Se on niin paljon, että juhlaa ei voi viettää ilman merkittävää sotaelokuvaa.
   Niinpä Tuntematon sotilas filmataan vielä kolmannen kerran.
   Tässä ei ole vielä kaikki. Vaikka maan hallitus ei olekaan vielä vapauttanut faksiliikennettä, olemme saaneet tiedon, että tekeillä on myös toinen, nykyaikaan sijoittuva elokuvaversio Väinö Linnan romaanista.

   Tuntematon kybersotilas siirtää korpisoturit digiaikaan, kalustettuihin ja ilmastoituihin huoneisiin.
   Jossain tarinan vaiheessa alikersantti Lahtinen katoaa laitteineen. Alkaa kova kohina, jonka Hietanen keskeyttää:
­    – En mää täsä syyllissi kaippa yhtikäs. Lahtist ja HD-näyttö mää kaipasi.
   Myöhemmin Hietanen ei menetä silmiään kranaattikeskityksessä. Alikersanssit siirretään syrjään, koska hän ei suostu käyttämään näyttöpäätelaseja.
   Alikersantti Rokka on uudessakin versiossa konfliktissa auktoriteettien kanssa. Hän niskoittelee ylemmilleen ja haukkuu esimiehiään sosiaalisessa mediassa.
   – Miul on vaimo raskaana Kannaksel. Luuleks sie et mie ala siun Windows kymppiis päivittämmään?
   Kurittoman alaisen vastapainoksi tarvitaan hyvä ja oikeudenmukainen johtaja, sellainen kuin vänrikki Koskela. Hän murtautuu vihollisen ohjustentorjuntajärjestelmän. Porukkaa onnittelee innoissaan, mutta Koskela ei kuule mitään. Musiikki on soinut korvalapuissa liian kovaa.
   Lopussa lasketaan siviiliuhrit.

Tuntematon kybersotilas on varma kassamagneetti, ja sen tuotoilla suunnitellaan jo toteuttavaksi muitakin kotimaisten klassikkoelokuvien päivityksiä.
   Seuraavaksi ensi-iltaan tulevat Katariina ja Munkkiniemen kreivi Tinderissä, Hilja laktoosi-intoleranttiko sekä Niskavuoren start up.

Valita tai valittaa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 17.4.2016

Tervetuloa tiedotustilaisuuteen. Tänään me kerromme, kuinka suuri isänmaallinen sote on lisännyt valinnanvapautta. Uudistuksen ytimessä on kansalaisen vapaa valinta pysyä terveenä. Vain sillä tavalla saamme säästöjä.
     Jotta uudistuksen eri puolet tulisivat valotettua, esitämme teille muutamia tallenteita todellisista tilanteista.

Ensimmäisenä tarinansa kertoo Juha.
     – Olen terve kuin pukki kaalimaan vahtina ja olen päättänyt sellaisena pysyä, mutta kävin silti terveystarkastuksessa kahdella eri lääkärillä. Toinen heistä saa palkkaa, ja toinen antoi työnäytettä.
     Juha, miksi kahdella lääkärillä?
     – Laitan heidät kilpailemaan ja valitsen parhaat tulokset. Erityisesti arvostan hyviä hemoglobiiniarvoja. Siksi minulla on päälläni pulloveri.

Myös Hannalla on käynnissä kilpailutus.
     – Aamulla särki päätä niin vietävästi, että oli pakko tulla vastaanotolle.
     Kaikkea sitä sattuu, mutta sattuuko vielä?
     – Kyllä vähän, mutta saattaa mennä ohitse ennen kuin saan vastauksia ja tarjoukset pisteytettyä. Nopeampi toiminta olisi jo tuonut jollekin lekurille hyvä urakan. Ei tämä ihan vielä toimi.

Juhan ja Hannan mielestä on tärkeää, että valinnan vapaus kattaa koko hoitoketjun.
     – Lääkärissä käynnin jälkeen kävimme kanttiinissa. Tarjolla oli kahvia ja teetä, kahdenlaista pullaa, kermaa ja maitoa, sokeria ja makeutusainetta. Niin siellä tosin oli ennenkin, mutta silloin oli pakko valita. Nyt se on vapaaehtoista, mikä on hyvä.

Kiitos, Juha ja Hanna.
     Tässä meillä oli hyviä esimerkkejä tolkun ihmisistä, jotka käyttivät hyväkseen valinnanvapautta.
     Jossain vaiheessa terveys kuitenkin heikkenee niin, että emme selviä ilman ulkopuolista apua. Kotihoito vai hoitokoti? kysytään silloin. Ja vastaushan on kyllä, sillä kansalaisella on vapaus valita.
     Vähään tyytymään tottuneet voivat valita petipaikan ja pyytää sukulaisia tuomaan velliä. Vaativamman asiakassegmentin tarpeet tyydytetään palvelutuotantokeskuksessa, jossa ruumiin lisäksi ravitaan myös henkeä. Hoivakotiteatterissa esitetään kohderyhmälle sopivaksi muokattuna Kyllikki Mäntylän huippusuosittua näytelmää Opri ja Roleksi.

Vain rahasta

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.4.21016

Raha on niin vanha keksintö, että sitä pitäisi olla piilossa jo kaikilla. Mutta kun ei ole – tai on jos on, niin liian vähän. Jälkimmäistä tilannetta kuvaavat Mikko Alatalo ja Harri Rinne nerokkaasti Rikoo on riskillä ruma -teoksessa: meni rahamiehen maine sen siliän tien, kun pennit poistettiin.

Rahamiehen maine voi mennä muillakin tavoilla. Nordea-pankki on tällä viikolla saanut selitellä, miksi asiakkaat ovat voineet käyttää sitä veronkiertoon.

Uutiset veroparatiiseihin piilotetuista rahoista suututtavat ihmisiä niin, että kesätorillekaan ei uskalla tänä vuonna mennä Panama-hattu päässä. Ainakaan sitä ei uskalla laittaa kiertämään.

Toisaalta veroparatiisikeskustelu on leimaavaa. Ihan tavallisista koijareista ja filunkimiehistä puhutaan kuin rikollisista. Bisnes ei voi olla likaista, jos rahatkin on pesty.

Joskus finanssialan vaikuttajat saarnaavat kuin eivät olisi tästä maailmasta. Eikä ihme.

Frans Emil Sillanpään Elokuu-romaanissa päähenkilö, juoppo kanavanvartija Viktor Sundvall kuolee, ja siihen päättyy hänen tarinansa.

Todellisuus on jälleen kerran tarua ihmeellisempää. Jos Sundvall olisi vahtinut sulkua Ruoveden sijasta Panaman kanavalla, hänet olisi vainajana rekrytoitu hienompiin hommiin. Nordean perustamaa yhtiötä johti Panamassa asianajotoimiston työntekijä vielä vuosia kuolemansa jälkeen.

Panamalaisessa mallissa firmassa voi olla sekä äänettömiä että hengettömiä yhtiömiehiä. Kaupparekisterin johtajan mukaan yrityksen johtaja voi olla kuollut, mutta jos hän allekirjoittaa kuolleena asiapapereita, on kyseessä rikos.

Seuraavan kerran lainatiskillä käydessä kannattaa tarkistaa, mistä puhumme, kun puhumme kuoletuksista.

Tällä viikolla on puhuttu myös yhteisistä rahoista. Hallitus hahmotteli kehysriihessä ensi vuoden tulo- ja menoarviota ja sopi, mitä maan köyhimmiltä seuraavaksi leikataan.

Kun hallituspuolueiden puheenjohtajat esittelivät aikaansaannoksiaan, näky oli kuin optikkoliikkeen mainoksessa. Kolme komeaa rillipäistä miestä puhuu televisiossa kehyksistä ja tekee tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Eikä tässä vielä kaikki. Kanta-asiakkaalle viilatut linssit puoleen hintaan.

Pakinat löytyvät myös SSS:n sivuilta

Sunnuntaisin Salon Seudun Sanomissa julkaistavat pakinani löytyvät nyt myös lehden nettisivuilta osoitteesta sss.fi.
Lehdessä pakinat siirtyivät tabloid-uudistuksen myötä viikonvaihdesivuilta mielipidesivulle.

Supersankareita kaikki

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 3.4.2016

Toisaalta puhumme arjen sankareista ja Sauli Niinistön ja Barrack Obaman tapaamisesta, toisaalta  haluamme jotain suurempaa. Sen osoittaa Lepakkomiehen ja Teräsmiehen kohtaamisen dokumentoineen elokuvan suosio.
Tarvitsemme supersankareita.
Ja keitä meillä onkaan?

Lepakkomies. Kartanoonsa sulkeutunut miljonääri, joka yön pimeydessä pukeutuu vartaloa myötäilevään nahka-asuun ja kaahaa kaupunkiin.
Siellä virkavalta on voimaton rikollisten edessä, ja vain itsensä muiden yläpuolelle korottanut yli-ihminen voi pelastaa järjestäytyneen yhteiskunnan, jossa kaiken järjen mukaan ei ole tilaa itsensä muiden yläpuolelle korottaneelle yli-ihmiselle.

Onko se lintu? Onko se lentokone? Ei, se on Teräsmies, hyväntahtoisten maalaisliittolaisten adoptoima poika, jolla on supervoimat. Luotia nopeampi ja höyryveturia vahvempi. Näkee seinien läpi, ja ryhtyy siksi aikuisena toimittajaksi.
Naiset ovat Venuksesta, miehet Marsista, mutta Teräsmies tulee Kryptonista.

Hämähäkkimies. Herkkä nuorukainen, joka pelästyessään hyppii seinille. Poikkeava käytös ei johdu syödyistä seitikeistä vaan radioaktiivisen hämähäkin puremasta. Myy paparazzi-kuvia suureen päivälehteen. Puolustaa painovapautta, mutta uhmaa painovoimaa.
Esiintyi ensimmäisen kerran julkisuudessa Timo Soinin syntymävuonna.

Hulk. Nerokas tiedemies ja lihaskimppu. Kovaa valuuttaa sekä Suomen Bachelorissa että eduskuntavaaleissa.
Soinin ja Hämähäkkimiehen ikätoveri on muuttanut väriään vuosien mittaan. On nykyään vihreä.

Ihmeneloset. Tyypillinen kokoonpano työpaikalla: yksi venyy mihin vain, yksi tulistuu helposti, yksi on aina kärttyisä, ja neljäntenä tiimissä on näkymätön nainen.
Ihmemies ei kuulu Ihmenelosiin. Hän on yksinyrittäjä, jolla ei ole yliluonnollisia voimia, mutta joka rakentaa polkupyöränrungosta, kilpailukykysopimuksesta ja irtisanomisilmoituksesta kasvuyrityksen.

Rendel. Ensi-iltaan tänä vuonna luvatun suomalaisen elokuvan sankari operoi ennakkotietojen mukaan maassa, jossa korruptio ja ahneus ovat valloillaan ja jossa synti on elämäntapa. Näin lyövät kättä amerikkalaisen populäärikulttuurin mustimmat fantasiat ja suositun suomalaisen joululaulun kuvaus ihmiselämästä: synkkä ja ikävä.

Virkamies. Pysäyttää Teräsmiehenkin. ”Olen ulkoavaruudesta ja tulin purkamaan normeja” ei kelpaa selitykseksi, kun Virkamies kysyy siviililentolupakirjaa.

Lautamies. Salolainen supersankari. Toimii sosiaalisessa mediassa. Syntyi oman kertomansa mukaan oikeusmurhan ja farssin seurauksena.