Kuudesta viis

Tästä on puhuttu pitkin viikkoa, mutta jos vähän vielä jatkan, kun olin itse paikalla.

Meitä oli silloin vielä kuusi. Listalla siirryttiin lapsilisään ja puhuttiin, että kuinka paljon siitä voisi nipistää. Joku sanoi, että poistetaan kokonaan. Joku toinen kivahti, että lapsilisää on maksettu 1940-luvun lopulta. Silloin oli paljon lapsia, mutta ei rahaa. Miten on nyt?

Joku kolmas ärähti, että nyt ei pidä tuijottaa menneisyyteen. Poistetaan lapsilisä kokonaan, sillä tässä maassa on aivan liikaa ihmisiä, jotka eivät pysty elättämään lapsiaan ilman valtion tukea, ja jotenkin niistä on päästävä eroon.

Tästä se linja sitten pikkuhiljaa löytyi, ja me sovimme, että poistetaan lapsilisä vähitellen kokonaan, mutta aloitetaan varovaisesti.

Sitten tuli kahvitauko, ja siirryttiin vapaaseen keskusteluun. Juttelimme, kuinka apulaisoikeusmies oli päättänyt, että Suvivirsi kevätjuhlassa laulettuna ei ole uskonnon harjoittamista. No, eihän se olekaan! Tilanne on vähän sama kuin Juice Leskisen Viidestoista yö -kappaleen kanssa. Sitä lauletaan rippileirillä, vaikka ei ole ryypätty kahta viikkoa.

Sitten mentiin taas asiaan.

Verotuloja pitäisi saada lisää, ja kätevä tapa kiristää verotusta on vähentää vähennyksiä. Olimme jo periaatteessa sopineet, että työmatkakulujen omavastuuosuutta nostetaan.

Joku alkoi inistä, että Suomessa on paljon tyttömyyttä, minkä takia pitäisi päinvastoin tukea pitkiä työmatkoja, jotta työn perässä ei tarvitsi muuttaa – varsinkin, kun me jo sovimme, että asuntolainan korkovähennystäkin leikataan.

Useampikin meistä kysyi ovelasti, että kuinka moni läsnäolija maksaa itse työmatkansa. Yhdessä nauroimme, että mehän olemme kaikki kansanedustajia! Hoopo kysymys.

Niinhän siinä sitten kävi, että vasemmistoliitto lähti, ja meitä jäi huoneeseen viisi. Kolme vuotta olimme olleet six pack tai sekstetti tai sateenkaarihallitus. Miksi me nyt rupeamme?

Vääräleukaisin sanoi, että eikös me olla nyt porvarihallitus. Totesimme porukalla, että tällainen läppä saa jäädä näiden seinien sisälle.

Sitten me menimme kaikki ulos ja aloimme antaa haastatteluja.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 30.3.2014

Sotehuuto

Tervetuloa Sote-byn huutokauppakamarille. Tänään myymme uutta ja vanhaa, käyttökelpoista ja täysin kelvotonta.

Hyvä yleisö, pyydän teitä rauhoittumaan ja asettumaan paikoillenne – tai niin kuin me meklarit sanomme: Olkaa hiljaa ja huutakaa!

Ensimmäisenä meillä on terveyspalvelujen aloituspaketti, joka sisältää vaativan tason erikoissairaanhoitoa, erikoistason perushoitoa, perustason terveydenhuoltoa, väliportaan hallintoa, erityisvastuita ja isäntäkuntia. Lääkärit pitää palkata erikseen, mutta mukana on yksi etätyötä tekevä lähihoitaja. Paljonko tarjotaan eli kenelle kelpaa?

Jaaha, siellä nousee 19 kättä. Myyty maan hallitukselle, mikä onkin hyvä, sillä paketti on niin kallis, että siihen tarvitaan koko kansakunnan rahat.

Ja seuraavaksi läpivalaistaan tukitoiminnat. Leikataan sitten palveluita tai potilaita, aina tulee sotkua, joten siivoojaa aina tarvitaan ja puuseppääkin joskus. Hankintavastaava on sisäistänyt ulkoistamisen ideologian, ja nyt haetaan mahdollisimman halpaa ja kaukaista ratkaisua. Kiinnostaako?

Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta. Myyty takarivin valepukuiselle herralle perustettavan yhtiön nimiin, jonka nimissä tehdään alustava esisopimus toisen perustettavan yhtiön puolesta, jonka myynnistä neuvotellaan parhaillaan luotettavan ja vakavaraisen ulkomaisen sijoittajan kanssa.

Ja mitä sitten? Tuonenviita. Rauhanviita. Ei, nyt ei kaupata Aleksis Kiven runoja, vaan yksityisiä hoivakoteja, joista kunnat eivät osta paikkoja, vaikka vanhuksia on jonoksi asti.

Mitä tarjotaan? Tarjotaanko lämmintä kättä? Kappas, sekin kylmeni.

Lopuksi myydään sairaalan ulkopuolelle luontaisesti jäänyt pakkaus homeopatiaa, naprapatiaa, osteopatiaa ja akrobatiaa. Lisävarusteena löytyy manuaali nettikeskusteluihin, joissa pilkataan niitä, jotka uskovat lääketieteellisiin tutkimuksiin perustuvin hoitoihin, vaikka mummokin eli hyvän elämän saunavihdan lehtiä syömällä, kunnes kuoli.

Hyvä yleisö, Sote-byn huutokauppakamari sulkee nyt ovensa. Olkaa hiljaa ja huutakaa somessa.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 16.3.2014

Ei vaikuta

Kuinka monta jääkiekkoilijaa tarvitaan vaihtamaan ministeri? Sitä emme saa ehkä koskaan tietää, mutta sen tiedämme, että kolme ei riitä.

Pääministeri Jyrki Katainen arvioi kuulemansa perusteella, että urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen käytös ei ollut suotavaa eikä arvokasta, kun tämä demonstroi Sotshissa, miten Yhdysvallat väsähti pronssiottelussa Suomea vastaan.

Pääasia on, että kiekkojuhlinta ei vaikuta Arhinmäen asemaan ministerinä.

Olisiko se vaikuttanut tasavallan presidentti Arhinmäen asemaan? Sitäkään emme saa tietää, sillä kaksi vuotta sitten vaalit voitti Sauli Niinistö, ei Paavo Arhinmäki, joka myös oli ehdokkaana.

Niinistökin on saanut tällä viikolla puhua mikrofonille. Hän sanoi, että ei halua koskea viiden metrin kepilläkään Presidentintekijät-dokumenttiin eikä sen markkinointiin.

Niinistö ei viitannut kepillä keihäänheittoon kesämökillä, vaan hän muisteli niinikään presidenttiehdokkaana olleen Paavo Lipposen käyttäneen vanhaa sanontaa.

Presidentintekijät-dokumentti ei vaikuta Niinistön asemaan presidenttinä eikä keihäänheittäjänä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan dokumentissa näytetään, kuinka kokoomuslaiset puhuvat kokoomuksen puoluetoimistossa kokoomuslaisen Niinistön presidentinvaalikampanjasta, jonka tulos oli, että 1,8 miljoonaa kokoomuslaista valitsi Niinistön koko kansan presidentiksi.

Dokumentti ei vaikuta kampanjassa toimineiden asemaan tulevissa kampanjoissa.

Hjallis Harkimokin näkyy elokuvassa, mitä Harkimo harmitteli Ylen A-studiossa puhelimitse. Hän ei pidä julkisuudesta – jota hän ei itse säätele.

Dokumentti ei vaikuta Harkimon asemaan talk show –isäntänä.

Arhinmäen armahtaneen Kataisen entisen erityisavustaja Jussi Kekkonen ei puhu dokumentissa viidestä metristä, vaan paljon pidemmästä matkasta. Hän sanoo, että jos Sauli vetää herneen nenään, se näkyy kilometrin päähän.

Eiköhän tällainen kuva juuri vaikkuttanut myönteisesti Niinistön asemaan presidenttiehdokkaana.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 2.3.2014