Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 30.10.2016
Tervetuloa Saloon ja tehdasalueelle, josta Nokia on lähtenyt ja Microsoft vetää viimeisiään. Täällä kuvataan parhaillaan Ehkä elämää -ohjelmaa, jossa joukko ihmisiä on kokoontunut esittämään sekä lauluja että mielipiteitä. Jälkimmäisiä vaihdetaan niin kauan, että lopulta jokainen palaa kotiin taas omiensa kanssa.
Kysehän on osaamiskeskuksesta ja siitä, pitäisikö kaupungin ostaa toistaiseksi tuntemattomien sijoittajien kanssa koko tehdasalue, johon muuttaisi toistaiseksi tuntemattomia yrityksiä toistaiseksi tuntemattomilla ehdolla.
Mutta jotta emme näyttäisi aivan nurkkakuntaisilta, osoitamme artistivieraan valinnalla, että olemme hyvin tietoisia myös ympäröivän maailman tapahtumista. Vaikka Suomi yrittää viedä aseita mahdollisimman kauas sotaisiin maihin, Venäjä tuo omiaan lähelle, rauhan merelle.
Tilaisuuden aloittaa taistelualus Zelenyi Dolin mieskuoro säestäjänään Serpu Hovi. Olkaa hyvät.
Ja se Oolannin sota oli kauhia
– hurraa, hurraa, hurraa! –
kun verosta vapailla laivoilla
suojas suomalaiset perunapeltoja.
Vaihtoehtoja on neljä.
Jos te nyt estätte kaupan, te suistatte kaupungin entistä syvempään kurjuuteen. Toisaalta voi olla, että estämällä kaupan estätte myös kaupunkia tekemästä suurta virhettä. Hyväksymällä kaupan saatatte saattaa Salon uuteen nousuun, mutta voi käydä niinkin, että tilat jäävät tyhjiksi ja kaupungin tilanne vain huononee.
Teillä on käytettävissänne oljenkorsi ja konsultin puhelinnumero. Aikaa ei ole paljon. Kello käy, ja kohta käki kukkuu.
Toistaiseksi kukaan ei ole vielä ollut puolesta eikä vastaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Jonkun täytyy aloittaa, ja ensimmäisenä esiintyy kaupunginjohtaja.
Hän pitäytyy oman sukupolvensa artistien tuotannossa. Lämmittelykappaleena kuullaan Pelle Miljoonan Isäntä vei tehtaan pois ja varsinaisina numeroina Tuomari Nurmion Kurjuuden kuningas ja Maaritin Hymypoika.
Ja sitten äänestetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti