17.8.2014

Rajan takaa

Olipa kerran, ei niin kovin kauan sitten, eräs maa, ei niin kovin kaukana, jossa suomalainen turisti maksoi syömisensä, juomisensa ja muunkin touhuamisensa myymällä pimeästi sukkahousuja, farkkuja ja lakkanailonpuseroita.

Kauppa oli korkeatasoista; sitä käytiin hotelleissa niin sanotusti kerroksissa. Kaikki jäi sinun, minun ja salakuuntelijan  väliseksi.

Hyvä kauppamies oli sellainen, joka palasi tammikuiselta turistimatkalta pelkissä sisävaatteissa ja ilman tuliaisia. Jos jotain oli matkaan tarttunut, oli kotona vastassa suuraakkosin esitetty kauppapoliittinen kysymys: mitä vietävää sinä toit?

Vastaus oli yleensä samovaari tai balalaikka.

Bilateraalisen idänkaupan periaatteet olivat erilaiset riippuen siitä, olivatko asialla kansalaiset vai kansakunnat. Kun delegaatioiksi järjestäytynyt vuori- ja kauppaneuvokset lähtivät liikkeelle, osattiin odottaa, että vientiponnistelujen vastapainona oli myös tuontia.

Yritystason bisnekset näkyivät Suomessa muun muassa liikenteessä. Neuvostovalmisteisia autoja liikkui teillä paljon. Halikkolaisen kansakoulu-oppikoulu-lukio-kombinaatin kasvattikin saattoi tuntea itsensä eliittikoulun ylioppilaaksi, kun kruisaili Salon kaduilla isän uudella Elitellä

Oi niitä aikoja!

Mutta, ystävät ja toverit, ne ajat ovat taas täällä.

Ihmiset kulkevat nykyään vaivattomasti rajan yli, mutta tavaran kanssa on talouspakotteiden takia vaikeampaa. Kun venäläisistä kaupoista loppuvat suomalaiset elintarvikkeet, voivat turistit helpottaa naapurin hätää.

Turistibussi hurauttaa rajan yli tavaratila täynnä sulatevoita – ihan vain omaan käyttöön. Matkustamoon mahtuu aina mukaan muutama sika. Allegron lisäksi kiskoilla kulkee maitojuna.

Ei pidä unohtaa, että itärajalla tehdään ostosmatkoja puolin ja toisin ilman pakotteitakin. Suomalaisten ja venäläisten tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Venäläiset ostavat ruokaa, kodinkoneita ja huviloita. Suomalaiset hakevat rajan takaa bensaa, tupakkaa ja viinaa.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 17.8.2014

15.8.2014

Käsikauppa kannattaa

Jotta kauppa kannattaisi, apteekit ovat lääkkeiden lisäksi ottaneet myyntiin lisäravinteita ja lisävalmisteita. Vaikka valikoima laajenee, proteesit eivät vielä sisälly käsikauppaan.

Tuotevalikoiman laajeneminen tarkoittaa paluuta aikaan, jolloin apteekista haettiin yskivälle lapselle rintasokeria. Rintasokeri on ohrakeitteellä maustettua kandisokeria. Sitä suosittelevat erityisesti takamaiden terveysasemilla yksinään päivystävät lääketieteen kandit. Lisensiaateilla ja tohtoreilla on tuhdimmat rohdot.

Apteekkeihin on tulossa muitakin tuotteita, joita ei luokitella lääkkeiksi, mutta joiden myyntiä ei voi uskoa kenen tahansa vastuulle.

Ensi talven flunssa-aallon harjalle nousee hittituotteeksi keuhkonputkentulehdukseen auttava pirunpaska. Kesällä on jo myyty katinliekon siemenpölyä, isotakiaisen juurta ja murskattuja ratamonlehtiä ihottumasta ja hyönteisten pistoista kärsiville.

Tee se itse -hammaslääkäri voi tulevaisuudessa ostaa väliaikaisen paikan lisäksi kipua lievittävää hullukaalia.
Luonnonsuojeluliitto pelkää, että harmaahylkeitä ammutaan liikaa, kun niiden metsästys helpottuu. Enemmän pitäisi olla huolissaan iilimadoista. Miksi nivelrikon hoidossa ehdottoman verijuotikkaan suojelussa kupataan edelleen?

Eduskuntavaalit lähestyvät. Pääministeripuolue kokoomuksella menee lujaa, mutta valtiovarainministeripuolue SDP:llä hitaasti. Puheenjohtaja Antti Rinteelle voi suositella varsinaissuomalaisten hyvin tuntemaa kanervakylpyä, jolla hoidetaan heikkoutta.

Suolaheinän siemenet ovatkin jo hankalampi poliittinen probleema. Pitäisikö kannatuksen vuoksi ottaa vai ei? Ne kun auttavat punatautiin.

Suomen koripallomaajoukkue saa Alkon valikoimiin oman nimikkoviinin. Maajoukkueen viinillä ei ole mitään tekemistä monitoimilääkkeen maahumalan kanssa.

Kaikkiin vaivoihin eivät auta apteekin rohdot ja itsehoito. Jos verenvuoto ei asetu hämähäkin verkoilla, pitää mennä terveyskeskukseen. Siellä on käytössä perinteisimmistä perinteisin hoitomuoto, jonotus. Aika parantaa haavat.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.8.2014