Harmaalla alueella

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 27.11.2016

Alue kiehtoi meitä. Se sijaitsi Salossa teollisuusalueen laidalla ja se oli ympäröity verkkoaidalla.  Me tiesimme, että sisään pääsevät vain harvat ja valitut ja hekin vain vartioituina.
Mutta nyt me olimme päässeet tutustumaan Alueeseen.

Oli pimeä marraskuinen ilta. Musta ja märkä asvaltti nieli kaiken valon niin, että meidän oli luotettava vain omien silmiemme loisteeseen. Ihmettelimme, miksi puhutaan vain sisäilmaongelmista, vaikka ulkoilmassakaan ei ole kehumista.
Emme halunneet opasta, vaikka sellaista tarjottiin. Meidän piti päättää, perustetaanko Alueelle osaamiskeskus ja halusimme luottaa vain omiin aisteihimme ja arvioihimme.

Meitä varoitettiin, että kaikkeen näkemäämme ei kannata uskoa. Alueella oli tiettävästi nähty menneinä aikoina myös harhoja.
– Mikä tuo on? kysyi yksi meistä urheista.
Tien poikki lipui tutun oloinen silmälasipäinen hahmo.
– Se on Stephen Elopin haamu. Se kiertää täällä sanojensa vankina, tiesi toinen.
Ja niin kävi, että haamu avasi suunsa ja sanoi:
– Salo on meille tärkeä.
– Niin on meillekin, ja meille vasta onkin, sillä me asumme täällä! vastasimme me kuorossa.

Jatkoimme matkaa. Kulman takana odotti pääministeri Juha Sipilä.
– Alue on minulle tuttu, sillä yritykseni toimi aikoinaan Nokian alihankkijana, pääministeri sanoi.
Hänellä oli muutakin asiaa:
– Minua harmittaa, että demarit puhuvat maan hallituksen puheenjohtajista kolmena iloisena rosvona. Viimeistään meidän alkoholipolitiikkamme osoittaa vertauksen ontuvuuden. Kasper, Jesper ja Joonatan ottivat laulun mukaan saaliikseen myös kaljapullon jonkin. Mehän päinvastoin tuomme vahvemmatkin oluet ruokakauppoihin.
Kiinnostava näkemys, mutta nyt ei valitettavasti ehdi ottaa pohjia, me sanoimme ja jatkoimme matkaa.

Kiertokävelymme alkoi olla lopuillaan, ja lähestyimme jo porttia.
Kun jo luulimme kokeneemme kaiken, kuulimme erään oven takaa piiskaamisen ääntä ja tuskaista voihkintaa:
– Aivan turhaa!
– Ei veronmaksajien rahoilla!
– Koko kaupunki on iso elektroniikkamuseo!
– Ei tule mitään!
Mistä oikein on kysymys? Mitä oven takana tapahtuu? Pitäisikö ottaa yhteyttä osaamiskeskusrikospoliisiin? kyselimme toisiltamme, mutta onneksi yksi sentään osasi vastata:
– Siellä on SM-studio, jossa harjoitetaan jotain sellaista, mistä kaikki kaupunkilaiset saavat tyydytystä.
– Ja mitähän se on?
– Salomasokismia.

Vähän oikaisten

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 20.11.2016

Tiedotusvälineiden kunnia-asia ja velvollisuus on oikaista jutuissa olevat virheet. Virheiden tunnustaminen parantaa uskottavuutta, jota virheiden julkaiseminen nakertaa.
Pääministeri Juha Sipilää on arvosteltu siitä, että hän esiintyi Talvivaarassa käydessä kaivosyhtiö Terrafamen neulemyssyssä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä Sipilä alensi arvovaltaansa. Niinistö suojautui vastahyökkäykseltä Talvivaaran kypärällä.
Sipilän mielestä Talvivaarassa on tapahtunut kesän jälkeen ihme: nyt paikka on nimensä mukainen, sillä kesällä siellä ei ollut lunta.
Puolustusministeri Ville Niinistön mielestä Talvivaara ei ole ainoa vaara, joka idässä on.

OIKAISU. Edellisessä uutisessa oli virhe. Juha Sipilän toimintaa arvosteli Ville Niinistö, ei Sauli Niinistö.

OIKAISU. Edellisessä oikaisussa oli puutteita. Ville Niinistö ei ole tasavallan presidentti, vaan vihreiden puheenjohtaja. Sauli Niinistöllä ei ole edellä kuvatun asian kanssa mitään tekemistä, vaikka hän onkin kutsunut kaikki uutisessa mainitut henkilöt itsenäisyyspäivän juhliin. Ville Niinistö ei ole myöskään puolustusministeri, vaan Jussi Niinistö on, eikä hänelläkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Herrat eivät myöskään ole sukua toisilleen, paitsi että Ville Niinistö on Sauli Niinistön veljenpoika.

OIKAISU. Ilmatieteenlaitos haluaa oikaista, että lumen sataminen Kainuussa marraskuussa ei ole ihme, vaan normaali sääilmiö. Jos haluatte lisätietoja ihmeistä, älkää ihmeessä soittako meille, Ilmatieteenlaitokselta todetaan.

OIKAISU. Ensi viikolla Rovajärvelle matkustava puolustusministeri Jussi Niinistö korostaa, että hän ei ole puhunut Talvi- eikä muustakaan vaarasta, mutta pipo on suositeltava päähine talvisissa kokonaistulenkäytön, johtamisen ja muun vaikuttamisen harjoituksissa niin kuin on kypäräkin.

OIKAISU. Pääministeri haluaa oikaista julkisuudessa esiintyneitä tietoja:
– Pukeutumisesta puhutaan yleensä harhaanjohtavasti: laitetaan kengät jalkaan ja kinttaat käteen, vaikka teknisesti ottaen asia on päin vastoin. Niinpä minäkään en suinkaan laittanut pipoa päähäni, vaan pääni pipoon. Se on suojassa siellä.

Kateen korvalla

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 5.11.2016

Toiset lukevat tällä viikolla julkaistuja listoja ja uutisia ihmisten tuloista kateellisina. Kateus vie kalatkin vedestä ja nyhtöpeuran riistapellolta, joten kannattaako kadehtia? Parhaiten sen saa selville vertaamalla miljonäärien tai muuten menestyneiden elämää omaansa ja omiin tavoitteisiinsa.

Varsinais-Suomessa verolle pantujen ykkönen oli viime vuonna Joensuun kartanon entinen isäntä Björn Wahlroos. Hän on nykyään kirjoilla Ruotsissa ja asuu  tiettävästi Östermalmilla Tukholmassa. Jos miljonääriys edellyttää sitä, niin ei kiitos. Asuisin mieluummin Södermalmilla.
Eero Lehti on eduskunnan kovatuloisin. Kokoomuslainen Taloustutkimuksen omistaja ansaitsee muun muassa sillä, että kansalaisilta kysytään vaalien välillä, keitä he äänestäisivät.
Lehti saa eduskunnassa istua Paula Risikon vieressä, mutta vain periaatteessa. Usein Lehden ja puoluetoveri Ilkka Kanervan välissä on kuitenkin vain tyhjä tuoli, sillä ministerin on kaveerattava muun hallituksen kanssa. Rahalla ei saa kaikkea.

Oululainen Juha Hulkko tienasi viime vuonna enemmän kuin kukaan muu suomalainen. Hän myi 20 vuotta sitten perustamansa yrityksen ja sai verotettavia pääomatuloja yli 45 miljoonaa euroa.
Vähän on hänessäkään kadehtimista. Helsingin Sanomien haastattelijalta Hulkko karkasi polkupyörällä, jolla hän liikkuu kuulemma muutenkin. Pyörässä on sähkömoottori, mutta silti: monimiljonääri maantiellä munankuori päässä. Ei kiitos.

Taiteilijoita kadehtiessa täytyy tyytyä vähempään. Muusikko Hectorin tulot jäivät viime vuonna alle 130 000 euron. Tänä vuonna mennee paremmin, kiitos televisio-ohjelman. Mutta että viikko samassa retkeilymajassa Lauri Tähkän kanssa! Se kyllä raastaa ja räydyttää ja repii rikki rikkaan rakkaan rintaröyhelönkin.
Suuri yleisö tuntee Tervon lauantai-illan Uutisvuodosta. Hän lukeutuu edelleen Suomen parhaiten ansaitseviin kirjailijoihin, vaikka hänen tulonsa olivat vain 150 000 euroa. Rahaa se on sekin, mutta jos sen eteen pitäisi keksiä joka viikko jotain hauskaa, niin antaa olla.