25.5.2014

Hyvän sään aikana

Vaalipäivän sää ei ole mitätön asia. Kaiken muun arvailun keskellä pohdiskellaan, miten säätila vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen ja -tulokseen. Moni on äänestänyt ennakkoon siltä varalta, että tänään on kaunis päivä ja parempaa tekemistä.

Aihe oli jo viime vuosisadan alussa tapetilla niissä taloissa, joissa oli tapetit.

Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II istui käsi poskella työpöytänsä ääressä. Vuoden 1905 syksy oli jo pitkällä. Sota Japania vastaan oli päättynyt tappioon. Tsaarin Kuriilit olivat haave vain.

Deadline painoi päälle. Lokakuu oli jo vaihtunut marraskuuksi, ja pitäisi antaa manifesti. Joskus Nikolai II toivoi olevansa joku toinen.

Mitä minä niille suomalaisille kirjoitan, jotta olisivat tyytyväisiä? mietti Nižni-Novgorodin, Tšernigovin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin,  Udorian, Vitebskin, Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas.

Nikke penkoi pöytälaatikkoa. Missä on sen suomalaisen Mechelinin tekemä paperi, jonka kenraalikuvernööri Obolenski toi Helsingistä?

Asiakirja löytyi, ja sen luettuaan Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias ja Pihkovan herra nyökkäsi itsekseen. Tässä se oli! Aihe! Minä annan niille tehtävän: uudistakoot kansanedustuslaitoksensa.

Tottahan ne haluavat sinne naisiakin ja tottahan ne haluavat, että kaikki saavat äänestää, mutta tuskinpa ne saavat kaadettua tätä meidän suurta eurooppalaista unioniamme, hymähti Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas.

Nikolai vilkaisi ulos, pimeään. Tähän aikaan olisi hyvä pitää vaalit, häivähti tsaarin mielessä. Hän päätti vielä täydentää manifestiaan.

Jos äänestää haluatte, tehkää se syksyllä tai talvella. Kevät ja kesä ova huonoja aikoja. Silloin kaikki menevät datshalle tai ainakin me, kirjoitti Iberian, Georgian ja Armenian herra ja hallitsija.

Siitä asti vaaliasiantuntijat ovat arvioineet myös säätilan vaikutusta tulokseen.

22.5.2014

Näin vastasin Journalistin kysymyksiin puheenjohtajaehdokkaille

Olen ehdolla Suomen Journalistiliiton puheenjohtajaksi. Journalisti-lehti haastatteli kaikki puheenjohtajaehdokkaat. Tiivistetyt vastaukset julkaistiin lehden numerossa 7/2014. Editoimattomat versiot ovat tässä:

Miten kehittäisit (puheenjohtajana) Journalistiliiton toimintaa?

Haluan tiivistää johdon, toimiston, työpaikkojen ja yhdistysten välistä yhteyttä. Jatkuvassa yt-kierteessä pääluottamusmiehet ja toimitusosastot tarvitsevat kaiken tuen, mitä liitto voi antaa. Keskittyisin edunvalvonnassa ja suhdetoiminnassa olennaiseen, asioihin, joilla on todellista merkitystä jäsenten elämään. Liiton menestyksen kannalta on välttämätöntä, että kaikki toimivat samojen päämäärien hyväksi riippumatta työpaikasta, asuinpaikasta tai työn tekemisen muodosta. Tavoitteeni on myös parantaa media-alan toimijoiden välistä yhteistyötä työpaikkojen turvaamiseksi.

Mitkä ovat liiton tärkeimmät työehtotavoitteet?

Työehtosopimuksista puhuttaessa tärkein tavoite on pitää kiinni siitä, että yleissitovia sopimuksia tehdään tulevaisuudessakin ja niitä kunnioitetaan. Sopimusjärjestelmän rapauttamisyrityksiä vastaan on taisteltava. Kaikkia sopimuksia on parannettava työmarkkinoiden ja työelämän muuttuessa.

Työehtosopimuksilla sovitaan vähimmäisehdoista; kauppaa käydään ajasta ja rahasta. Käytetystä työajasta pitää saada mahdollisimman hyvä korvaus eli palkoista on puhuttava, vaikka merkittäviä korotusmahdollisuuksia ei olisi. Työpaikoille pitää taata tessillä luottamusmies ja hänelle korvaus työstä, vaikka konsernissa journalisteilla olisikin yhteinen pääluottamusmies.

Työehtosopimukset ja lait mahdollistavat jo nyt joustavia ratkaisuja, jotka palvelevat sekä työntekijöiden jaksamista että työantajan kaipaamaa tuottavuuden paranemista.

 Miten (puheenjohtajana) parantaisit freelancereiden asemaa?

Toteuttamalla liiton freelance-strategiaa. Freelancereiden edunvalvontaa pitää jatkaa samalla tarmolla kuin työsuhteisten. Freelancereiden yleinen ansiotaso on saatava sellaiseksi, että valinta työsuhteisen tai freetyötä tekevän välillä perustuu johonkin muuhun kuin hintakilpailuun.

Yleisradiossa ja MTV:ssä on free-sopimus, ja liiton toimintaohjelmissa on aivan oikein linjattu, että kaikki jäsenet pitää saada työehto- tai muiden sitovien sopimusten piiriin. Tekijänoikeuksien luovutuksesta saatavat korvaukset ovat niinikään kaikkien SJL:n jäsenten edunvalvonnan ydintä.

Freetyötä ostavat liiton jäsenet varmasti tietävät, mikä on työn todellinen arvo ja hinta, mutta työantajia pitää tästä vielä valistaa.

Freelancereiden edunvalvonnassa tiivis yhteistyö SJL:n ja SFJ:n ja myös muiden ammattijärjestöjen kanssa on erityisen tärkeää. Itsensätyöllistäjien sosiaaliturva, neuvotteluoikeus ja työsuhdeturva on muidenkin kuin SJL:n huoli.


Pitäisikö SJL:n liittyä johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön? (Jos kyllä, niin mihin?)

Ei pidä. Nykyinen yhteistyö keskusjärjestöjen kanssa riittää.

Voiko SJL mielestäsi hyväksyä kaikki halukkaat jäsenikseen? (Jos ei, mitä ehtoja asettaisit jäseniksi hyväksyttäville?)

Kaikkia halukkaita ei oteta jäseniksi, mutta SJL voi hyväksyä jäsenikseen kaikki, jotka tekevät journalistista työtä ammattimaisesti. Journalismi voi olla osa työtä tai osa-aikaista.

Pitäisikö liiton aktiivisesti hankkia jäsenilleen yritysten tarjoamia etuja?

Ei pidä.

SJL:n talous on sen varassa, että liiton sijoitukset tuottavat hyvin. Miten tasapainottaisit talouden?  

Liiton taloutta on hoidettu hyvin. Luotan siihen, että pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti hoidetut sijoitukset tuottavat edelleen. Jäsenkriteerien lieventäminen tuo uusia jäseniä ja hieman lisää tuloja. Jäsenmaksuja on varaa korottaa, mikäli liiton toiminnan ja palveluiden ylläpitäminen sitä vaatii. Minusta ei ole juuri mahdollista karsia palveluja tai vähentää liiton henkilökuntaa. Valtuuston kokoa voidaan pienentää, mikä tuo jonkin verran säästöä. Hallituksenkin kokoa voidaan miettiä.

Osastoille ja yhdistyksille palautettavan jäsenmaksuosuuden suuruutta pitää aidosti arvioida vuosittain ja punnita paikallisen toiminnan suhdetta liiton muuhun toimintaan. Kun toiminta on aktiivista ja edunvalvonnan tai koulutuksen kannalta hyödyllistä, sille pitää myös löytyä rahaa. Liiton vapaa-ajanasunnot eivät ole ydintoimintaa. Niistä voidaan tarvittaessa luopua, mutta myynnistä saatuja rahoja ei pidä syödä vaan sijoittaa.

Kannatatko eläkeläisjäsenmaksua? Mitä palveluita liiton pitäisi antaa eläkeläisille mahdollista jäsenmaksua vastaan?

Kannatan periaatetta, että kaikki jäsenet maksavat jäsenmaksua, eikä jäsenmaksusta vapautettuja ryhmiä ole. Tällä hetkellä kaikki muut, paitsi eläkeläiset maksat jäsenmaksua, ja maksu pitäisi ulottaa ainakin tuleviin eläkeläisiin. Palveluja ovat muun muassa lehti, jäsenkortti ja yhdistysten järjestämät tilaisuudet.

Journalistiliitossa on 22 valiokuntaa tai työryhmää. Onko määrä sopiva?

Valiokuntien ja työryhmien määrää voidaan karsia. Ne eivät ole itsetarkoitus. Niitä tarvitaan, jos ne parantavat hallitukselle tehtävien esitysten valmistelua. Pääkriteerinä olkoon kuitenkin toiminta, ei säästäminen.

Pitääkö SJL:n puheenjohtajan olla myös tulevaisuudessa liiton toimiston esimies. Millainen esimies itse olisit?

Pitää olla. Se on olennainen osa puheenjohtajan tehtävää. Jokainen työyhteisö ansaitsee läsnä olevan ja kantaa ottavan esimiehen. Mitä paremmin ja tehokkaammin liiton toimisto toimii, sitä parempaa palvelua jäsenet saavat. Olen toiminut työpaikallani vuosia lähiesimiehenä ja olen kiinnostunut esimiestyöstä, ihmisten johtamisesta ja siitä, miten töitä organisoidaan. Tämän takia olen opiskellut työn ohessa mm. työ- ja organisaatiopsykologiaa. Tunnen melko hyvin liiton toimiston toimintaa ja tiedän, että jäsenillä on oikein johdettuna käytettävissään kunnioitettava määrä asiantuntemusta.

Pitäisikö peräkkäisten puheenjohtajakausien määrä rajata (esimerkiksi kahteen)?

Ei pidä.

Haluatko, että Journalisti ilmestyy paperilla ainakin seuraavan puheenjohtajakauden loppuun asti joulukuuhun 2018?

Haluan.

HENKILÖTIETOJA:


Yhdistys:
Turun Sanomalehtimiesyhdistys, TSY
 

Ikä:
53

Kotipaikka:
Salo

Koulutus:
yo-merkonomi (Salon kauppopplaitos 1981)
 

Työuran tärkeimmät vaiheet:
Olen tehnyt toimittajan työtä vuodesta 1980, vuodesta 1987 lähtien Salon Seudun Sanomissa toimittajana, toimitussihteerinä ja uutistuottajana. Nyt toimin yhteiskuntatoimituksen esimiehenä ja uutistuottajan sijaisena.

Tärkeimmät luottamustoimet:

Vuodesta 2006 liiton valtuuston puheenjohtaja ja vuodesta 2013 TSY:n puheenjohtaja. Vuodesta 1990 lähtien eri tehtävissä: osaston puheenjohtajana, pääluottamusmiehenä, henkilöstön edustajana yhtiön johtoryhmässä, liiton valtuutettuna sekä hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana, tes-neuvottelijana ja keskuslakkotoimikunnan puheenjohtajana. Toisen "työni" tärkeimpiä ansioita ovat kolme julkaistua runokokoelmaa.


11.5.2014

Metsä puilta

Teijon kansallispuistossa saa ehkä sittenkin metsästää – jos ei hirviä, niin ainakin valkohäntäkauriita. Muut alueen vieraslajit, kuten golfaajat ja kyläkoulun pelastamiseksi paikkakunnalle asukkaiksi värvätyt pääkaupunkiseutulaiset ovat turvassa.

Metsästysvaatimuksen taustalla on ajatus, että jos muualla, niin miksei meilläkin. Ympäristöministeriö otti tästä onkeensa, ja tähtäimessä on nyt ratkaisu, joka antaa enemmän kuin pyydetään.

Lakia muutetaan niin, että Teijolle tulee Suomen monipuolisin kansallispuisto. Siellä sallitaan kaikki, mikä on sallittua jossain muualla. Toteutus vaatii ponnisteluja, mutta siitä selvitään seinämaalaajan työmuraalilla.

Teijolle tuodaan poroja. Paliskunta vihitään talkoilla kunnostetussa kyläkirkossa. Alueen suojeltavien eläinlajien listaan lisätään suopunkki, jota saa erikoisluvalla edelleen heittää.

Kullankaivajat voivat  nostaa turvetta kämppiään varten. Kaivaa saa vain käsin, ja huuhdonnassa on käytettävä biohajoavaa huuhteluainetta.

Selkämeren kansallispuistossa saa metsästää harmaahylkeitä, mutta suolaisen veden halli ei menestyisi teijolaisessa järvessä makeilevien kirjolohien kanssa. Kalatkin ovat kurittomia. Niitä yritetään istuttaa, mutta ne vain uivat.

Helpommin sen sijaan onnistuu toinen selkämerellinen erikoisuus. Saloon rakennetaan ydinvoimala, jonka lauhdevedet juoksutetaan Teijon vesiin. Sivutuotteena syntyy sähköä.

Kansallispuiston vakuutetaan vaikuttavan myönteisesti paikalliseen talouteen. Tässäkään ei jäädä odottelemaan, millaisia murusia retkeilijän rinkasta putoaa. Salosta rakennetaan metropoli, sillä Espoon Nuuksiokin on sellaisen reunalla. Pelkästään Espoon asukastiheydellä Saloon saadaan 1,7 miljoonaa ihmistä.

Kaiken kruunuksi Teijolle perustetaan Urho Kekkosen kansallispuiston mallin mukaan Niinistön kansallispuisto. Etunimi jätetään pois. Kävijät saavat vapaasti valita, viittaako nimi tasavallan presidenttiin vai ympäristöministeriin: setä Sauliin vai veljenpoika Villeen.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 11.5.2014