Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 25.11.2018
Ennen vanhaan koulun käsityöt oli jaettu teknisiin töihin ja tekstiilitöihin. Enää näin ei ole. Tuorein esimerkki rajat ylittävästä tekemisestä on tasavallan presidentin puolison juhlapuku.
Rouva Jenni Haukiolle on tehty itsenäisyyspäiväksi puku koivusta. Ratkaisulla arvostetaan ympäristötekoja.
Vaikka sananlasku sanoo, että sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella ompelimo, koivu on oikea valinta, sillä pihkaisen havupuun käyttö aiheuttaisi kiusallisia tilanteita viimeistään tanssilattialla.
Puujalkavitsien harrastajalle koivukuituinen kolttu on suora syöttö jalkaan.
Voisi veistellä vaikka, että kyllä monen daamin asuun käytetään melkoisesti tuohta, vaikka se ei olisikaan puumerkkivaate. Varmaa on, että muillakin materiaaleilla kuin koivulla pääsee lehteen.
Toivoa sopii, että kättely etenee sujuvasti, eikä kukaan tee tikusta asiaa ja jää puhumaan puuta heinää.
Juhlien emäntää pyydetään tietysti tanssiin koputtamalla puuta, mutta kuinka pahasti voi käydä, jos torvisoittokunta saa poljennollaan yleisön liekkeihin?
Ilmeisiä kysymyksiä ovat niinikään, lyökö koivupuku muiden rouvien leningit laudalta, voiko peittävällä iltapuvulla ottaa kantaa avohakkuisiin ja haukkuuko Lennu vahingossa väärää puuta.
Tällä tavalla puujalkoja voisi kolistella, mutta koska linnan juhlat ovat arvostettu asia niin kuin isäntäparikin, antaa olla.
Palataan sen sijaan siihen, mistä lähdettiin eli kouluun. Siellä teknisiä töitä tehdään jo koulua rakennettaessa.
Syksyn ilmiö ovat olleet koulujen romahtavat katot.
Kyse ei ole ilmiöoppimisesta. Siinä lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Kattojen romahtaessa ajatus kulkee päinvastaiseen suuntaan: ei voi olla totta!
Asioita voi käsitellä ja opetella monella tavalla, myös laulamalla. Muutamassa koulussa on syksyn mittaan keräännytty pihalle tapailemaan vanhaa lastenlaulua, jossa lattia muuttui katoks ja katto lattiamatoks. Oli hepokatti maantiellä poikittain -sanoilla alkavan laulun hepokatti ei viittaa kiellettyihin päihteisiin eikä karvaiseen lemmikkiin.
Hepokatit ovat hyppiviä hyönteisiä, jotka muistuttavat heinäsirkkoja, mutta ovat eri heimoa. Heinäsirkka taas on se otus, joka toisessa lastenlaulussa vain soittaa viuluaan, kun muurahaiset rakentavat.
Tämän luonnonilmiön voisi yksinkertaistaa niin, että heinäsirkka on pihalla valmis viihdyttämään, kun koululaiset pakenevat muurahaisen rakentamasta talosta. On makuasia, kumman puuhia arvostaa.
– Mitä meinaat, pysyykö katto paikoillaan vai pitäisikö vielä vahvistaa tukia?
– Ei kannata.
