Ennen alkuräjähdystä

Urheilupuiston ylänurmella
yötä päivää 0-0
ikuisen kaikkeuden odotus

Vihan perällä

Yleensä Ylen huutoilloissa tunteet ovat pinnassa ja volyymit korkealla, mutta kun tällä viikolla puhuttiin vihapuheesta, oltiin niin asiallisia, että oikein vihaksi pisti.
Vihapuheillassa ei edes päästy yksimielisyyteen siitä, mitä vihapuhe on.
Lievemmästä asiasta, loukkaavuudesta, sentään saatiin viikolla ohjeet: eduskunnan täysistunnossa perussuomalaista ei saa sanoa persuksi eikä Suomen keskustan edustajaa kepulaiseksi. Eduskunnan ulkopuolella hellittelynimiä voi käyttää.
Vihapuheen määrittely on vaikeaa. Monenlaista voidaan sanoa huumorin varjolla. Jos Jussi Halla-aho olisi puhunut Kreikasta, panssarivaunuista ja sotilasjuntasta Uutisvuodossa, studioyleisöä olisi käsketty taputtamaan ja nauramaan, ja kaikilla olisi ollut niin mukavaa.

x x x

– Neekerit takaisin viidakkoon!
– Jopa heitit pahan.
– Kamelikuskit keitaalle!
– Kylläpä huuli lentää.
– Hirvisaari on sarvihiiri!
– Hiiri! Hi-hiii!
– Presidentti on kommariämmä!
– Ja lisää tulee. Hyvä, hyvä!
– Pääministeri on riistoporvarilahtarinatsi!
– Lopeta jo! En kestä enää.
– Persu ei ole persu, vaan percedes-benz.
– Sano vielä jotain peruskarvoista. Hihihi! Peruskarvat! Hihihihii!
– Ituhipit pitää kärrätä kompostiin.
– Vielä yksi vitsi, ja minä räjähdän.
– Miten niin vitsi? Yritän tässä pitää yllä vihapuhetta.
– Vai vihapuhetta! Sekin vielä. Mikä hohtava humoristi! Nyt minä halkean.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomien

viikovaihdeosastossa 25.9.2011

Rakkausruno

Olet kiinni
minussa, olet kiinni
ja on pimeää
illalla viimeiseksi
leikkasit varpaankynnet
kävelen niiden päällä
kuin fakiiri

Salo suurkuntien välissä

Tilastokeskuksen tutkijan mielestä kuntien rajoja ei pidä piirtää työssäkäyntialueiden mukaan (SSS 12.9.). Tilastokeskus on siis eri mieltä kuin maan hallitus.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on virallinen kuntien yhdistäjä. Hän puhuu kunta-asioista sitä, mitä kuuden puolueen hallitusohjelmassa on yksimielisesti sovittu: tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne, ja vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista.
Hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö, mutta se ei takaa, että mitään tapahtuu. Neljä vuotta on lyhyt aika saada aikaan suurta kuntauudistusta.
Salon kymmenen kunnan liitos oli kuntien määrällä mitaten suuri, mutta asukasluvultaan pieni. Tuloksena on harvaanasuttu kunta, jossa yritetään ylläpitää kaupunkitasoisia lähipalveluita, vaikka yleensä lähellä ei ole ketään.

x x

Tilastokeskuksen tehtäviin ei kuulu kuntien yhdistäminen, mutta se kokoaa tietoja työssäkäyntialueista.
Mitä jos ottaisimme vakavasti hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan kunta on yhtä kuin työssäkäyntialue? Otetaan hallitusohjelma tosissaan ja leikitään, että vaalikauden lopulla, keväällä 2015, meillä on aivan uusi kuntajako.
Missä Salo on silloin?
Nykyinen Salon työssäkäyntialue ei ole juuri suurempi kuin Salon kaupunki. Lisäksi siihen kuuluvat virallisesti vain Koski ja Somero. Niiden kanssa Salossa on lähes 70 000 asukasta – ja lisää harvaan asuttua maaseutua.
Lännessä työssäkäyntialueajattelun mukaan vastaan tulee Turun kaupunki. Sen raja on siinä, missä nykyään Salo vaihtuu Sauvoksi, Paimioksi tai Marttilaksi. Salosta ei ole Turkuun 50:tä kilometriä, vaan yksi askel.
Salo on puristuksissa entisen ja nykyisen pääkaupungin välissä. Idässä naapuri on Helsinki, jonka Nummi-Pusulan kaupunginosa rajoittaa Salon Suomusjärveen. Myös Lohja on rajakaupunginosa.
Salolainen muuttaa Helsinkiin hyppäämällä veto-ojan yli jossain Kiskon ja Karjalohjan rajalla yhdessä jahtimiehiä pakenevan hirven kanssa.
Pohjoisessa salolainen päätyy kaupungin rajan ylittäessään Forssan Tammelaan, Ypäjälle tai Jokioisille.

x x


Kun uudet suurkunnat on synnytetty, aletaan tehdä kuntien välistä yhteistyötä. Ja pienet sanovat, että voivat vain vikistä, kun isot vievät.
Maakunnallista edunvalvontaa ei ole, sillä maakunnat menettävät merkityksensä, kun suurimmat kunnat ovat maakuntien kokoisia. Esa ei ole merkittävä maakunnallinen ratahanke, vaan Helsingin, Salon ja Turun yhteinen kaupunkijuna.
Kuka kuuntelee Saloa, kun idässä on vastassa suomalaisittain jättimäinen Helsinki ja lännessä Turku, suuri sekin? Onko Salon kannalta parempi, että uusia suuria kuntaliitoksia ei tehdä? Seuraava askel kun saattaa olla, että Helsingin ja Turun raja vedetään Uskelanjokeen.

Kolumni julkaistu Salon Seudun Sanomissa 15.9.2011

Järjestys

Kaiken voi laittaa järjestykseen
semminkin numerot
numerojärjestykseen
lukujärjestykseen
suuruusjärjestykseen
aikajärjestykseen
istumajärjestykseen
lähtöjärjestykseen
kuriin ja järjestykseen
maailmanjärjestykseen
pituusjärjestykseen
seitsemän ja kahdeksan
kummin päin vain
yhtä pitkiä kun ovat

Vähintään kirjain

Runo
vähintään kirjain
tai muu merkki
maamerkki
korkeinta kirjallisuutta
korkeintaan

Rivejä I

mobiili: tyhjyys tavoittaa kaikkialla

hybris: umpitunnelissa luulin itseäni valoksi

materia: elämäni on esineistä koottu