Kannatus kasvaa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 11.8.2019

Politiikka on kasvattanut kannatustaan Suomen suosituimpana pakinan aiheena. Vasta manipuloidun kannatuskyselyn mukaan 25 prosenttia lukijoista lukee kesällä mieluimmin poliitikkoja piikitteleviä kirjoituksia. Keväällä vastaava prosentti oli 24, koska yksi vastaaja ei saanut kyselyä ajoissa.
Kaikista vastaajista 90 prosenttia pitää sanomalehtipakinoita välttämättöminä, 50 prosenttia keskustelee pakinoista Internetin foorumeille ja 10 prosenttia lukee niitä.

Erityisesti poliittista pilakirjoittelua kannatetaan oppositiossa, mutta vain siinä tapauksessa, että satiirin kärki kohdistuu hallitukseen. Muussa tapauksessa pakinointi uhkaa yhteiskuntarauhaa ja sananvapautta.
Eduskuntahuumorin tutkimuskeskuksen mukaan tulos noudattaa trendiä, joka on vahvistunut jo tuhansia vuosia: paras pilkka osuu naapurin nilkkaan. Erityisesti suositaan pakinoita, joissa nauretaan keskustalle, vaikka vähän kömpelöstikin. Silloin on hauskaa kuin laskiaisena.

Tarkoitushakuisen kannatuskyselyn tuulesta temmattujen tulosten mukaan eniten kannatusta saa pakina, jossa ollaan pienen ihmisen asialla. Toiseksi eniten kannatusta saa keskisuurten ihmisten puolustaminen. Suuret ihmiset eivät mahtuneet kyselyyn – eikä heitä juuri olekaan muualla kuin muistokirjoituksissa.
Markkina-, seka- ja suunnitelmataloustutkimuksen analyytikon mukaan tulos ei ole yllätys. Suomalainen on mielellään pienen puolella. Siksi hallituskin koottiin niin, että suuret puolueet jätettiin ulkopuolelle.

Kyselyn avoimessa osuudessa vastaajat saivat esittää sisällöllisiä toiveita. Eläimistä poliitikkojen kanssa samoihin pakinoihin halutaan useimmin koiria – paitsi, jos pääministeri on torilla toriaikaan. Myös kissat ovat suosittuja. Allergisimmille kelpaavat lapsetkin.
Eri ammattien edustajien välillä ei havaittu eroja, poikkeuksena opettajat, jotka ovat juuri palanneet töihin. Heidän keskuudessaan kannatusta kasvattaa jokainen, joka kannattaa kasvatusta.

Kannatuskyselyn rahoittamiseksi muutamia kysymyksiä tehtiin myös kaupallisten toimijoiden toiveiden mukaan.
Sekatavarakaupan liiton ja sisäelintarviketeollisuuden tilauksesta kysyimme, suosivatko kuluttajat mieluimmin välipalatuotteita, joihin on lisätty sokeria vai sellaisia, joissa on vähennetty lisättyä sokeria vai sellaisia, joissa on lisätty vähennettyä sokeria vai sellaisia, joiden maustaja on unohtanut, mitä teki viimeksi.
Vastaajat halusivat vähemmän lisättyä viisastelua
Kysyimme myös, kuinka monesta vastaajan lähikahvilasta saa juuri jauhetuista pavuista valmistettua  kahvia. Yleisin vastaus oli: vain barista.

Pimeällä puolella

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 21.7.2019

Jotkut menee sekaisin kuusta, jotkut menee sekaisin ihan muusta. Kesäperniöläisen lauluntekijän Jukka Karjalaisen analyysi on osunut tällä viikolla nappiin.
Kuu on antanut kaksikin syytä mennä sekaisin.
Toinen oli puolittainen pimentyminen, toinen se, että 50 vuotta sitten amerikkalaiset heittivät ensimmäisen kerran roskapussin Tellusta kiertävän kuun kamaralle.
Se oli pieni askel ihmiselle, mutta suuri askel ympäristölautakunnalle.
Niel Armstrongin ja Buzz Aldrinin jälkeen ihminen ei olekaan päässyt kuusta pitkään. Marsissa on käytetty vain miehittämättömiä koneita. Niitä on lähetetty kuuhunkin. Kiinalainen luotain kävi pimeällä puolella, mutta kukaan ei nähnyt.
Jonain päivänä kuuhun perustetaan siirtokuntia, mutta Maasta muuttoa saa jatkua pitkään ennen kuin kuu on täysi.
Ihminen pääsi ensimmäisen kerran kuuhun kesällä 1969. Samana vuonna tapahtui myös jotain sellaista, joka kuuluu Karjalaisen järjestelmässä luokkaan ihan muuta.
Vuonna 1969 tuli ensi-iltaan elokuva Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa. Siinä James Bondia ei näyttelekään skotti Sean Connery, vaan Australiassa syntynyt George Lazenby.
Lazenbyn Bond puolestaan esiintyy peitetehtävässä skotlantilaisena sukututkijana. Hän ujuttautuu rikollisjärjestö Spectren klinikalle. Sen asiakkaina on pelkästään nuoria naisia, joita aivopestään auttamaan järjestöä maailman talouden tuhoamisessa.
Samaa on yritetty myöhemminkin. Viimeksi asialla olivat amerikkalaispankkiirit.
Bond pukeutuu uskottavuuden lisäämiseksi skottimiehen kansallisasuun. Naiset eivät tietenkään pysty vastustamaan salaisen palvelun asiamiehen vetovoimaa, eikä Bondkaan vastustele kuin nimeksi. Kiltti mies.
Diplomatian pimeällä puolella operoiva James Bond puolusti kolonialistisen suurvallan hyväksi havaitsemaa järjestelmää 50 vuotta sitten helmat hulmuten, ja nyt kuuluu taas kummia. Ensi keväällä ensi-iltansa saavassa uudessa Bond-elokuvassa numerotunnus 007 annetaan ennakkotietojen mukaan naiselle.
Itse Bondia esittää edelleen Daniel Craig, mutta Lashana Lynchillä on 007:n rooli.
Tämän takia ei kannata vetää martinia väärään kurkkuun. Martti Ahtisaaren jälkeen tuli Tarja Halonen ja Jean-Claude Junckerin jälkeen Ursula von der Leyen, joten miksi eurooppalaisten arvojen puolustaminen ei saisi olla naisen harteilla mielikuvitusmaailmassakin?
Onneksi kyse on vain elokuvaviihteestä, eikä sukupuolten välisestä sodasta. Tiedustelupalvelu MI6:n 00-luokitus antaa luvan tappaa.

Kiellellen ja kaarrellen

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 14.7.2019

Usein kuulee valitettavan, että Suomessa on liikaa sääntöjä ja rajoituksia, jotka hankaloittavat ja ikävöittävät elämistä. Todellisuudessa meininki on vapaata, ja liian harva asia on luvan varaista tai kokonaan kiellettyä.
Kesä saa ihmiset liikkeelle, ja esiin nousee ongelmia, jotka voidaan ratkaista selvillä säännöillä.
Esimerkiksi koirista on paljon harmia, koska koiran omistajat eivät osaa käyttäytyä. Yle etsi ratkaisua kyselyllä, johon vastanneet esittivät muun muassa koira-ajokorttia – muillekin kuin ajokoirille.
Koira on tunnetusti ihmisen paras ystävä, mutta ei täysin harmiton, ja se voi aiheuttaa myös sekaannuksia. Pitääkö lähettää osanottoviesti, kun kuulee, että naapuriin on tullut noutaja?
Koirien ulkoiluttaminen hihnassa pitäisi kieltää, sillä eläin voi arvaamatta hypätä minne vain ja virittää taluttimesta ansalangan. Toisaalta koiraa ei saa pitää irtikään, joten paras on kieltää koirat kokonaan.
Jalankulkija on vakava uhka ilman koiraakin. Myös ihminen voi lähteä yllättäen ylittämään väylää ja tulla pyöräilijän tielle. Paras on kieltää kävely kaikkialla, missä voi olla muuta liikennettä.
Pahimpia ovat ehkä kuitenkin pyöräilijät, jotka liikkuvat tiukoissa trikoissaan nopeammin kuin jalankulkijat. Miten kilpaurheiluvauhtinen pyöräily on edes sallittua yleisillä teillä? Eihän niillä saa painiakaan tai ampua jousella.
Kielletään pyöräily.
Vaikka edellä mainitut aktorit vielä tulisivatkin toimeen keskenään, soppa sakenee, kun sekaan heitetään auto.
Auton ja jalankulkijan kohtaaminen on tuhoon tuomittu, vaikka osumaa ei tulisikaan. Autoilija ei hiljennä lähestyessään suojatietä, koska ei ole varma, onko jalankulkija tulossa vai ei, ja jalankulkija ei astu suojatielle, koska autoilija ei hiljennä, mikä johtuu juuri siitä, että jalankulkija empii ja niin edelleen – kunnes suojatiellä suhahtaa pyöräilijä, jonka ei pitäisi olla siellä lainkaan.
Paljon ajavat suhtautuvat muihin ylimielisesti, ja kesäautoilijat taas tupeksivat tukkona.
Kielletään siis autoilu.
Kuullostaako hyvältä?
Kieltämättä.
Vielä kun saadaan kaksisuuntainen kielletyn ajosuunnan liikennemerkki ja toinen, joka kieltää asiattoman poistumisen yksityisalueelta, alkaa maailma olla turvallinen. Ulkona liikkuvat vain ne, jotka eivät kielloista piittaa.