"S-puolue" ja "Siwa-puolue" aktiivisina?

Ylen uutiset oli selvittänyt tänään, millaisia linkkejä S-ryhmällä ja Tradekalla on eduskuntaan. http://yle.fi/uutiset/s-puolue_ja_siwa-puolue_aktiivisina_arkadianmaella/6387869#
Kiinnostava ja tärkeä aihe. Mutta minkälainen juttu! Tällainen uutistyö ei ole tavatonta, valitettavasti. Juttu rakentuu arvailujen ja  ennakko-oletusten varaan, ja uutinen on tehty, vaikka selvyyttä ei saatu oikein mistään muusta kuin siitä, kuinka monta kansanedustaja istuu S-ryhmän tai Tradekan luottamuselimissä.
Tiedot ja näkemykset, joita kansanedustaja tai muu poliittinen päättäjä saa muita luottamustehtäviä hoitaessaan, vaikuttaa varmasti hänen politiikkaansa. Mutta miten? Jotain tässä jutussa vihjataan, mutta vastaus jää saamatta.
Miksi tämä nyt näin kovasti minua iisuttaa? Siksi, että tällä tavalla tehdyt jutut, joissa yritetään olla kriittisiä, mutta ei sitten ollakaan, kääntyvät itseään ja journalismia vastaan. Sisällöllään ne eivät yllä juuri keskustelupalstojen tason yläpuolelle, vaikka muoto onkin kohdallaan.

"S-puolue" ja "Siwa-puolue" aktiivisina Arkadianmäellä 

Kaupalla hyvät vaikutuskanavat päätöksenteon ytimeen eli eduskuntaan. 

(Otsikossa pitää pelkistää ja kärjistää, mutta vastinetta pitäisi löytyä teskstistä. Siinä ei ilmene minkäänlaista S- ja Siwa-puolueiden aktiivisuutta.)

Kaupalla on yllättävän hyvät (kenen mielestä yllättävät) kanavat eduskunnan suuntaan. Yle Uutisten selvityksen mukaan 35 kansanedustajaa istuu luottamustoimensa ohella joko S-ryhmän alueosuuskauppojen tai Siwa-liikkeiden taustalta löytyvän Tradekan päätöselimissä: hallintoneuvostoissa, hallituksissa tai edustajistoissa. (Siis 200:sta kansanedustajasta 35 on jommankumman osuusliikkeen hallinnossa jossain päin Suomea. Nämäkö ovat yllättävän hyvät kanavat?)

Tradekalla ei ole enemmistöä Siwat omistavassa Suomen Lähikauppa oy:ssä. Osuuskunta Tradeka omistaa Suomen Lähikaupasta 16,1 prosenttia. (Että tämmöinen "Siwa-puolue".)
Selvityksen mukaan 23 kansanedustajaa on jäsenenä osuuskaupan eri päätöselimissä ympäri Suomea. Nimekkäimpiä heistä ovat ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.). Molemmat kuuluvat HOK-Elannon edustajistoon.

Tradeka näkyy eduskunnassa osuuskauppaa heikommin, 12 kansanedustajan voimalla. Järeimpiä tradekalaisia ovat demarien ryhmäpuheenjohtaja Jouni Backman ja puhemies Eero Heinäluoma.
Puolueittain osuuskaupan luottamuspaikat jakautuvat laajalle ja yllättävän tasaisesti. Kokoomuksella on kuusi kansanedustajaa luottamuspaikoilla. Keskustalla, SDP:llä ja perussuomalaisilla on viisi, vasemmistoliitolla kaksi paikkaa.

Tradeka vasemmiston temmellyskenttä

Tradeka taas on selkeästi demarien temmellyskenttä kymmenellä kansanedustajalla päätöselimissä. Vasemmistoliitolla on kaksi paikkaa, muilla ei yhtään. (Temmellyskenttä? Tämä vaatisi hieman selitystä: miten demarit temmeltävät Tradekassa. Otsikossa tosin lähdettiin siitä, että tradekalaiset vaikuttavat eduskunnassa.)

Kaiken lisäksi (Lisää hehkutusta!) eduskunnassa istuu parikymmentä kansanedustajaa, jotka ovat luopuneet luottamuspaikastaan alueosuuskaupassa tai Tradekassa. Järeimpiä heistä ovat ministerit Krista Kiuru (sd.), Merja Kyllönen (vas.) ja Jukka Gustafsson (sd.).

Kilpailulain muutos hallitukseen

Mutta hyötyykö osuuskauppa vahvasta näkyvyydestään eduskunnassa? (Niin, hyötyykö? Tämä kai olisi tällaisen jutun pointti, mutta vastausta ei yritetäkään saada.) Tulikoe on edessä lähivikkoina, kun osuuskaupan pataluhaksi haukkuma kilpailulain muutos tulee hallituksen päätettäväksi. (No,sitten nähdään. Jatkojuttua odotellessa...)
Paavo Arhinmäen näkemykset tuskin miellyttävät S-ryhmän pomoja. (Mitä S-ryhmän pomot ajattelevat? Ei kysytty.)
- Olen osuuskaupan näkemyksen kanssa täysin päin vastaista mieltä. K-ryhmän ja S-ryhmän ylivaltaa suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla pitää purkaa, Arhinmäki lataa Yle Uutisille. (Että eikö tästä sitten tullutkaan sellaista juttua kuin odotettiin? Yllättäen?)

Puolustustaistelu

Tätäkö on lähikirjaston puolustustaistelu?
     On perjantai-iltapäivä, ja koulu on loppunut tavallista aikaisemmin. Kirjastossa kaksi alakoululaista poikaa istuu tietokoneilla.
     Toinen heiluu tuolillaan ja hokee puoliääneen:
     "Vittu! Vittu! Kuole jo! Fuck you! Fuckfuckfuck!"
     Hetken hiljaisuus.
     "No anna nyt saatana se shotgun!"
     Ruudulla välähtää.
     "Mitä nyt tapahtuu? Härkönen, auta!"
     Hiljainen vieruskaveri kääntää päätään, ei sano mitään.
     Härkönen ei auta.

Joss

jos minulla olisi runo
kirjoittaisin sen tähän
puhutun kaltaisella kielellä
jos ja vain jos

Kulunutta katua

Hain sinua vääristä valoista, nyt pysyn pimeässä
               uljas kulmikas kultani

hei hei heiluva helma hei heilimöivä hekuma

minne olemme menossa 

kulunutta katua kukin omaan kotiinsa, otan täyden vastuun

               suunnista

Joka aamu

Piiskaan itseni hereille vedellä
kesäunen kultaniityt suussa syyssänkenä
päivä alkaa taas veitsen terällä, joka aamu samaa reittiä
samat paperit laukussa, samat asiat kirjoissa
joka aamu näen rautatiesillalta saman miehen, saman ulko-oven pielessä
                    hän harjaa samaa auton kokoista ruutua
säälin, pakenen, miten hänen elämänsä
onkaan yksitoikkoista

Saamapuolella

Kello on kahdeksan, ja olemme saamassa ensimmäiset äänet, ja ne ovat vaalilautakunnan jäsenten ähinä ja uurnan kolina.

Ensimmäisten äänten jälkeen olemme saamassa ensimmäisiä tuloksia, joiden nopea ja analysoimaton kommentointi on ritualistisista syistä aivan välttämätöntä, joskin turhaa, sillä vasta valmis tulos merkitsee, ja sen kanssa eletään neljä seuraavaa vuotta, eikä meidän lähiössä kaupunkimaasturia kiusaava kuoppa täyty, vaikka puoluejohtaja olisi mitä mieltä kainuulaisen kunnan keskeneräisestä laskennasta.

Ja nyt olemme saamassa raportin, jossa kansalainen kertoo, että ei muistanut, jaksanut tai halunnut äänestää, koska kaikki on sitä samaa, ja toinen kansalainen kertoo, että äänestää aina ja sitä samaa.

Ihan kohtsillään olemme saamassa lisää tuloksia ja silloin näemme jo varmasti, tutisevatko hallituksen housut ja heiluvatko hameet ja onko oppositio viemässä tuhkatkin uurnasta.

Nyt olemme jo saamassa tarpeeksemme tästä vaalitouhusta, mutta onneksi eduskuntavaalit ovat vasta kahden ja puolen vuoden kuluttua, joten eiköhän tästä siihen mennessä tokene, ja jos se kuoppakin tulisi silloin paikattua.

Aivan kohta olemme saamassa kahvia ja pullaa, jotka ovat hyvin uunissa yhdellä jos toisellakin, ja sen jälkeen lasketaan rusinat, ei vaan äänet, joita on käynyt antamassa vain joka toinen oikeutetuista, mikä kertoo siitä, että puolet ei välitä, kuka päättää ja puolella on suvussa ehdokkaita.

Toivottavasti olemme saamassa mahdollisimman pian mahdollisuuden äänestää sähköisesti, jotta nykyaikaisen tekniikan käyttö ei jäisi pelkäksi vaalivalvojaisista lähetettäviin twitter-viesteihin, ja uutta Lumiaahan voi käyttää käsineet kädessä, joten ensi vaaleissa äänestäjä voi jo tviitata kintaalla.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 3.11.2012

Varastoija vai varas?

Runoni syntyvät harvoin niin, että istun alas ja kirjoitan runon. Oikeastaan ne eivät synny koskaan niin. Vaikka yhdeltä istumalta syntynyt runo näyttäisi valmiilta, siirrän sen aineistovarastoon odottamaan jatkokäsittelyä.

     Aineistovarastoni on pitkä tekstidokumentti, jossa on rivejä, sieltä täältä poimittuja, löydettyjä ja itse keksittyjä.

     Tässä varastonäyte:

…

Tie siirrettiin paikoiltaan ja tarvittiin uusi silta

Kirjailija muistuttaa ihmistä kuin kuvanveistäjä patsasta

Pitää ehtiä ajoissa hautausmaalle

Kukat kumartuvat portaiden ylle

Ikkunassa on siniristilippu

Pienessä huoneessa oli pimeää

Tein yöllä uuden ikkunan, aamulla hämmästyin valon määrää

Moottori puhuu

Sarana puhuu

Ilmapatja puhuu

Pinnan alla sukeltaja alkaa epäröidä

Enkä halunnut kulkea mihinkään yksin jotta mielikuvitus ei olisi päässyt irti

…

     Kun alan tehdä runoa, mielessä on jokin teema, kuva, tapahtuma, tunnelma; jotain, johon sopivia rivejä kerään varaston hyllyltä. Yhdistelen, muokkaan, täydennän, ja niin runo valmistuu.

     Esimerkiksi uusimmasta kokoelmastani löytyy  jälkiä murtuneesta ranteestani annetusta lääkärinlausunnosta, 30 vuotta sitten sanomalehteen kirjoittamastani syntymäpäivähaastettelusta, kaupunkilaisten luontosuhteesta tehdystä kyselytutkimuksesta, dadan manifesteista ja Mustanaamio-lehdestä.

     Kokoelmani valmistuttua aloin epäillä itseäni vilpistä: olenko varas,  jolla on varasto?

     Kokoelma tuli painosta juuri Turun kirjamessujen alla. Poimin kokoelmasta muutamia runoja blogiini, jonka linkitin facebookiin. Tarkoitus oli tietysti saada ihmiset kiinnostumaan kirjasta.

Testasin myös, miten hakukone löytää blogissani olevat uudet runot. Otin rivin, syötin sen hakukenttään ja painoin enteriä. Tekstiä löytyi – mutta ensimmäisenä ruudulla ei suinkaan ollut minun runoni, vaan kirja-arvostelu tuoreehkosta romaanista. Arvostelun muistin lukeneeni, romaania en.

     Runossa on rivejä varastostani, ja varastoon ne ovat päätyneet eri lähteistä. Lause, jolla hakukone löysi toisen kirjoittaman tekstin, ei ole lähtöisn ko. tekstistä. Osa lauseista kuitenkin on arvostelusta, päivänselvästi.

     Runo on elänyt kokoelman käsikirjoituksen edetessä. Kokoelmassa oleva runo on kovalla kädellä karsittu ja yhdistetty kahdesta runosta. On käynyt niin, että toisistaan irrotetut lauseet ovat runoprosessin kuluessa päätyneet uudelleen yhteen, kirjoittajan huomaamatta. Kyse ei ole plagioinnista, mutta palasiksi purettuna runossa on selvästi tunnistettavia lainoja.
     Kun huomasin tapahtuneen, iski paniikki.

     Ehdin jo ehdottaa kustantajalle, että kokoelmaa ei panna jakeluun, vaan siitä otetaan uusi painos, josta runo poistetaan.

     Olin samantien myös yhteydessä sekä kirja-arvion kirjoittajaan että kirjailijaan. Kummankin tavoitin viikonlopun aikana, eikä kumpikaan pannut pahakseen runon julkaisemista. Hyvä runo, sanoi kirjailija. Löydän omasta tekstistäni suorempia ja pidempiä lainoja opiskelijoiden garduista, sanoi kriitikko.
     Siellä se runo edelleen on; osana runosarjaa, paikallaan kokonaisuudessa, teoksena ja osana teosta.