Metsä Tissue tekee talous- ja vessapaperia, Metsä Atsjue nenäliinoja.
Yhtiön tarkoitus ei ollut levittää pytyllä istujille uskonnollisia viestejä, vaan rakkautta ja iloa.
Sanomalehtipaperi on niin karkeaa, että pakinassa voi vapaasti käyttä vaikka Raamatusta löytyviä sanoja, sellaisia kuin ”että”, ”voi” ja ”vaikka”.
Raamatussa on paljon lainattavaa rakkauden ja ilon aihepiireistä, mutta sieltä löytää aineksia myös muunlaiseen pohdiskeluun.
Kyselyn mukaan kirkon työntekijät uskovat paljon useammin saatanan olemassaoloon kuin suomalaiset yleensä. Osa on ehkä vastanut ihan piruuttaan, mutta silti mietityttää, viettävätkö seurakuntien palkolliset päivänsä ympäristössä, jossa persoonallisesta pahasta näkyy enemmän merkkejä kuin muualla maailmassa.
Kun kaikkea ironisoidaan ja vakavillakin asioilla lasketaan leikkiä, saatetaan saatanaan uskovalta kysyä, että muistiko hän ottaa lääkkeensä.
Mutta kun sekään ei auta! Tulee maallikkosaarnaaja, joka sanoo, että pahat henget ujuttautuvat ihmiseen juuri pillereissä ja tableteissa.
Sanoissa kannattaa olla tarkka muulloinkin, kun vessapaperia koristellessa.
Kuvitellaanpa tilanne, jossa kaiken muun jo kokenut artisti pyrkii kirkkoon esiintymään. Hän menee muistitikku kourassaan esittäytymään kirkkoherran virkahuoneeseen ja sanoo: tässä on mun demoni.
Ei tule keikkaa.
Vaikka suomalaiset ovat etääntymässä kirkon opetuksesta, useimmilla tuntuu silti olevan tarvetta kokea yhteys johonkin arkipäivää suurempaan. Palvonnan mahdollisuttakaan ei ylenkatsota. Bruce Springsteenin Turun-konserttien liput ovat menneet kuin kuumille kiville.
Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.3.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti