Olen huolissaan

Maan virallinen kielipoliisi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus ohjeistaa, että ilmaisu "alkaa tekemään" on hyväksyttävää yleiskieltä. Meidän kaikkien pitäisi alkaa olemaan tästä huolissaan. Päätös on tuore, mutta jo nyt pystyy sanomaan, että väärä.

Tähän asti "alkaa tekemään" -tyyppisen ilmaisun on voinut pitkin hampain hyväksyä kieli poskessa kirjoitetussa laulutekstissä, jossa riimittäjä on tyytynyt ensimmäiseksi mieleen tulleeseen ratkaisuun etsiessään säkeen loppuun pitkää vokaalia.

Aikaisemmin kielenhuollon ohjeena on ollut, että oikea muoto on "alkaa tehdä". Väärää muotoa käytetään niin taajaan, että kielenhuoltajan oli pakko alkaa antamaan periksi.

Kotus löysentää linjauksellaan yleiskieltä, ei kirjakieltä. Toisaalta kirjakielikin on jo vanhentunut käsite, kun lukemiseen käytetään kirjan sijasta kainalossa kannettavaa pientä televisiota.

Myönnytysten tielle lähdettäessä sallitaan huolimaton kielenkäyttö silloinkin, kun on aikaa ajatella eli kirjoittaessa. Kohta vuosiomavastuukortin ja ensihoitoajoneuvon kaltaiset yhdys sanat saa kirjoittaa erik seen, ja sen jälkeen luovutaan possessiivisuffiksista. Toivottavasti kodin kone huoltaja on kielen huoltajaa tarkempi, kun alkaa korjaamaan meidän astian pesu konetta.

Konservatiivi näkee kielen rappiossa yleisen rappion merkit ja kysyy, millä muilla elämänalueilla aletaan sallimaan huolimattomuutta. Tähän asti "alkaa tekemään" on ollut kuin aurinkolasit televisiohaastattelussa, aikamies kaupungilla lahkeettomissa kesähousuissa tai kahvila, jossa asiakas siivoa astiat; ne ovat olemassa, mutta niitä ei pidä hyväksyä virallisesti.

Kieli on tärkeintä, mitä meillä on. Kieltään vaalivat sellaisetkin kansat, joilla ei ole hallinnassaan omaa maa-aluetta. Leviääkö kielellinen laiskuus koko yhteiskuntaan? Juurikin tästä pitäisi alkaa puhumaan.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 9.2.2014