Lavatähden varjossa

Pakkohan se on lukea.
Muuten ei saa tietää, millaisiin oktaaveihin sinivalkoinen ääni nousee panumiehen kyydissä.
Sinivalkoisella äänellä ei tässä viitata selostaja Pekka Tiilikaiseen, vaan laulaja Katri Helenaan, jonka kanssa vietetyistä esiaviollisista ja aviollisista vuosista professori Panu Rajala on kirjoittanut kirjan.
Olen tavannut Panu Rajalan kerran ohimennen. Odotimme kylmänä talvi-iltana sillan päällä Imatralla, että pato avataan. Kuohuista noussut vesihöyry teki meistä ja muista ihmeellisen luonnon voimaa ihailleista huuru-ukkoja.

Nyt Rajalan ympärillä kuohuu taas.
Hänen uudesta kirjastaan Lavatähti ja kirjamies on puhuttu ja kirjoitettu viikon mittaan jo toisen kirjan verran. Turha väittää, etteikö suomalaisia kiinnostaisi muukin kulttuuri kuin jääkiekko tai murtomaasuksihyppyammunta.
Katri Helena on arka aihe. Hän on kansallisomaisuutta ja suojelukohde kuin Kolin maisemat tai Paimion parantola. Moni fani on pahastunut hänen puolestaan jo ennen kuin on lukenut kirjan.
Panulla ja Katri Helenalla ei ilmeisesti ollut ensihuuman jälkeen riittävästi yhteistä, jotta liitto olisi kestänyt. Kun herra kirjoitti romaaneja routavuosien
ratsupoliisista, rouva lauloi puuhevosesta.
Ennen pitkää hiekkaranta alkoi näyttää autiolta. Silloin Rajala otti veneen ja souti vastarannalle.

Sininen ja valkoinen eivät ole ainoat värit maailmassa. Vihreä ja harmaa ovat menneet sekaisin, kun on setvitty ministeri Heidi Hautalan ja hänen miesystävänsä remontteja.
Homo sapiens on myös home sapiens, joka haluaa rakentaa ja kunnostaa kotia.
Hautala korjautti ovea, ja Andrej Nekrasov remppasi kartanoa. Katri Helena ja Rajala juhlivat aikoinaan häitään Hämeenkyrössä uudessa kodissa,  Kutsumuksessa.
Poliitikko läheisineen vedetään vastuuseen veroista. Taiteilijoiden elämä ei ole saman veroista. Epävarmuus kalvaa. Mustasukkaisuus jäytää. Kumpaa kuvaajat oikein kuvaavat? Mikä on rakkauden hinta? Kuitteja ei kysytä.
Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 24.3.2013

Paha sanoa

Norjalaiset kirkonmiehet närkästyivät, kun Jumalan karitsan sanomisia oli painettu Lambi-vessapaperiin. Suomalainen Metsä Tissue eli entinen Metsäliitto veti arkkinsa myynnistä Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Metsä Tissue tekee talous- ja vessapaperia, Metsä Atsjue nenäliinoja.
Yhtiön tarkoitus ei ollut levittää pytyllä istujille uskonnollisia viestejä, vaan rakkautta ja iloa.
Sanomalehtipaperi on niin karkeaa, että pakinassa voi vapaasti käyttä vaikka Raamatusta löytyviä sanoja, sellaisia kuin ”että”, ”voi” ja ”vaikka”.
Raamatussa on paljon lainattavaa rakkauden ja ilon aihepiireistä, mutta sieltä löytää aineksia myös muunlaiseen pohdiskeluun.
Kyselyn mukaan kirkon työntekijät uskovat paljon useammin saatanan olemassaoloon  kuin suomalaiset yleensä. Osa on ehkä vastanut ihan piruuttaan, mutta silti mietityttää, viettävätkö seurakuntien palkolliset päivänsä ympäristössä, jossa persoonallisesta pahasta näkyy enemmän merkkejä kuin muualla maailmassa.
Kun kaikkea ironisoidaan ja vakavillakin asioilla lasketaan leikkiä, saatetaan saatanaan uskovalta kysyä, että muistiko hän ottaa lääkkeensä.
Mutta kun sekään ei auta! Tulee maallikkosaarnaaja, joka sanoo, että pahat henget ujuttautuvat ihmiseen juuri pillereissä ja tableteissa.
Sanoissa kannattaa olla tarkka muulloinkin, kun vessapaperia koristellessa.
Kuvitellaanpa tilanne, jossa kaiken muun jo kokenut artisti pyrkii kirkkoon esiintymään. Hän menee muistitikku kourassaan esittäytymään kirkkoherran virkahuoneeseen ja sanoo: tässä on mun demoni.
Ei tule keikkaa.
Vaikka suomalaiset ovat etääntymässä kirkon opetuksesta, useimmilla tuntuu silti olevan tarvetta kokea yhteys johonkin arkipäivää suurempaan. Palvonnan mahdollisuttakaan ei ylenkatsota. Bruce Springsteenin Turun-konserttien liput ovat menneet kuin kuumille kiville.

 Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.3.2013

Työ on kesken

Miehet pikeävät katon saumoja
pojat kantavat olutta kaksin käsin
nainen tupakoi ikkunalaudalla
tukka punaisena, punainen mekko yllään
talot ovat taidetta
vuodet päivien pituisia
jumala asuu kirkossa, kertoi urkujen virittäjä
rakastavaiset parvekkeella ilman kaidetta
työ on kesken

vieraasta kielestä ymmärtää sanat jotka ovat kaikille yhteisiä
ja ilmeet
auringossakin on kylmä kun tuulee pohjoisesta
mereltä, meren takaa
mistä minä tulen

urkujen virittäjä on pysäköinyt autonsa
luostarin kirkon eteen
jalkakäytävälle
kivimies polvistuu, nousee, polvistuu
kantaa murikoita ulos ja sisään
kaupungissa asuu uuden syntymä ja vanhan elämä
elämään kuuluu muutos
elämä on muutos
työ on kesken

kivimies jännittää hauistaan
kaupunki on täynnä kauniita naisia
minäkin tarvitsen aurinkolasit
keinun lanteilla, hukun kaula-aukkoihin
koira haukkuu pedon äänellä
isäntä syö pullaa

Niskasta kiinni

Mitä Eero Heinäluoma teki Sampsa Katajan mielestä paheksuessaan sitä, että keskusta asetti oman ehdokkaan eduskunnan varapuhemiesvaalissa?
     Mennään suoraan puujalka kolisten yhden pisteen vihjeeseen: jäälautta, jolle kristittyjen vapahtaja on joutunut vettä ylittäesssään.
     Vastaus: jeesusteli.
     Ja sitten itse tapahtumapaikalle…
     - Terve, Eero.
     - Terve, Sampsa.
     - Sanoinpa tuossa, että sinä jeesustelit.
     - Niinpä sanoit.
     - No, mitä sinä siihen sanot?
     - Enpä mitään. Sinun kai tässä pitäisi jotain sanoa.
     - Sanonpa vain, että sanoin myös, että puukotit Sauli Niinistöä selkään kolme vuotta sitten. Mitä sanot siihen?
     - Aika hyvin sait Jeesuksen ja Niinistön mahtumaan samaan haastatteluun.
     - Mutta mitä sinä sanot siitä puukotusasiasta.
     - Sanonpa vain, että on oikeitakin puukotuksia niin kuin sen jyväskyläläisen lukupiirihuligaanin tekemä.
     - Minä puhun nyt Niinistöstä.
     - Presidenttihän seisoo aina kasvot yleisöön ja selkä seinään. Ei kahva näy.
     - Selvä juttu. Mitä me sanomme toimittajille?
     - Sanotaan, että asia on sovittu ja ettei keskusteluja jatketa.
     - Sovitaan näin. Ei jatketa.
     Se siitä. Juoksin eduskuntatalon portaat alas Mannerheimintielle ja linja-autopysäkille. Auto lähti liikkeelle, ja kuljettaja antoi ohjeet matkustajille:
     - Tämä on pikavuoro Helsingistä Salon kautta Turkuun. Auton etuosassa on lehtiä luettavaksi, ja lehtien tekijöille tiedoksi, että auton takaosassa on wc.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.2.2013

Kuohittu kuningas

Kuluttaja on kuningas, jos kauppiaalta kysytään.
     Mutta millainen kuningas?
     Sellainen, jonka eteen levitetään punainen matto ja jolle tuodaan eteen kaikkea parasta syvään kumartaen?
     Vai degeneroituneen suvun viimeinen valtaan istutettu höppänä?
     Sekä kirjallisuus että tosi elämä tuntevat kuninkaita ja kruunuttomiakin päämiehiä, jotka epäluuloisina maistattavat ruokansa ennen kuin itse syövät.
     Tällaista kuninkaallista käyttäytymistä Elintarvikevirasto suosittelee kaikille. Kun käyt kaupassa, epäile, sillä kaikki ei ole sitä, miltä näyttää, ja ruokaväärennökset lisääntyvät.
     Tällä viikolla kohu nousi siitä, että Keskon, S-ryhmän ja Tukon halpa-ananasmehun ainesosia tehdään pakkotyönä Thaimaassa.
     Tämä selittää elintarviketeollisuuden logistiikan logiikan: mitä kauempaa ja mitä useamman portaan kautta tavara tulee kauppaan, sitä halvempaa se on.
     Eikä tässä vielä kaikki.
     Viime syksynä paljastui, että Ruotsissa ja Ahvenanmaalta myytiin Unkarissa värjättyä sianlihaa naudanlihana. Siihen asti oli luultu, että punaisilla laivoilla kuljetetaan vain aitoa punaista lihaa.
     Koska Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, lihasotaa ei syntynyt. Viranomaiset totesivat vain, että ei ole kivaa tämä tämmöinen, vaikka ovathan sipsitkin toisaalta perunaa, kai.
     Elintarviketeollisuudella on omat keinonsa ratkaista tilanne, jos alkuperäeläimestä on epäselvyyttä: tehdään sika-nautaa.
     Eikä tässäkään vielä kaikki.
     Suomessa monet ravintolat myyvät naudanlihaa härkänä. Asiakas luulee syövänsä kuohittua sonnia, vaikka tarjoilija toi pöytään viimeiselle iltalypsylle käyneen lehmän.
     Kärähtämisriski on pieni. Kuinka oletettavaa on, että ihminen, joka ei erota lehmää ja härkää laitumella, erottaa ne leikattuna ja hakattuna lautasella?

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 27.1.2013

Syntymäpäivät

Pöytään oli katettu lämmintä ruokaa ja kylmiä paloja

jälkiruuaksi kuivakakkuja ja pannukahvia

paikallislehden tekemää syntymäpäivähaastattelua luettiin ääneen

ulkona oli pakkasta ja lunta

päivänsankari ei pitänyt kummastakaan

hän sai lahjaksi halkaisukirveen

olemme arktinen retkikunta, sanoi isoisä

Tornit

I

Kaupungin taidemuseo täyttyy lapsista

pakenen torniin

koulussa lahjattomillekin

annetaan paperia ja väriliidut

ja lähetetään metsään piirtämään jotain kaunista

pojat  löytävät männyn rungosta

viikinkien kranaattien jälkiä

II

Pian prinssi huomasi

että prinsessa uskoi haltijakummeihin

ja orjantappurametsän naarmuttama mies

sai suudella
kyllä
mutta kieli oli pidettävä kurissa

kuningas juuttui tuoliinsa

ja koko valtakunta
uneensa

ja kun kaikki väki heräsi

analyytikko julisti tuloksen parhaaksi sataan vuoteen

ja prinssille opetettiin:

kun tekee mieli tapella lähde juoksulenkille

kun panettaa ota karhea pyyhe ja avaa ikkuna pakkaseen

ja kun tulee nälkä juo vettä

ja hän otti miekkansa

ja taakse jäivät taivaan läpi

kurottavat tornit ja portaiden huimaava kierre

 

Joulukonsertti

Tervetuloa valtioneuvoston joulukonserttiin, jonka tuotto käytetään lyhentämättömänä.
Ja jotta konsertin tuottavuus olisi mahdollisimman suuri, olemme työmarkkinoiden urautuneille neuvottelijoille malliksi pidentäneet sitä alusta, keskeltä ja lopusta.
      Lapset on laitettu seimeen ja äidit osapäivätöihin, jos ei muuta, niin laittamaan kystä kyllä. Sellainen varhaiskasvatus on yliresurssoitua, jossa yksi lapsi nukkuu ja kaksi puolisoa valvoo.

Koska emme enää elä mono- vaan monikulttuurisessa Suomessa, konsertissamme kuullaan stereofonisesti sekaisin sekä sakraalia että sekulaaria materiaalia. Soittajat ovat paikoillaan, nuotit ovat telineissään, ja laulajat nuottien vieressä.
     Parhaiten maallista ja hengellistä perinnettä on yhdistänyt entinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Ensin hän vakoili hallituksessa kuin pukin tärkein salainen alainen Torvinen ja siirtyi sen sen jälkeen kuin viekkaat varkaat ja väärät valtijaat Elinkeinoelämän keskusliittoon.

Liikenneministeriön sektorilta jouluisen tervehdyksen tuo tiehoitokuntien kuoro, solistinaan ministeri Merja Kyllönen. Numerona heillä on Joulukirkkoon. Siinä hyväkuntoisen vanhusväestön mannekiini, omalääkäriltä ajokortiin jatkoaikaa saanut Mökin Miina kaahaa kirkolle.
      Matkalla näemme, kuinka lumi on peittänyt kukat laaksosesa ja kuinka pienen mökin portailla on tyttökulta. Hän kutsuu varpusta, mutta paikalle tuleekin Kiuru, Krista Kiuru, ja vaatii vanhasta talosta energiatodistusta.

Joulu ei ole vain suomalaisten juhla. Kotimainen kuusi on ikivihanta puu, mutta Italiassa sypressit tuoksuvat talvellakin. Siellä miljoonääri, mediamoguli ja poliittinen aktiivi Silvio Berlusconi ilmoitti pyrkivänsä takaisin pääministeriksi.
      Berlusconin viime vuosiin mahtuu niin vero- kuin seksiskandaaleita, ja niinpä heläytämmekin lopuksi Silvion joululaulun, jossa joulu joutui jo rintoihinkin.


Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 16.12.2012

Haastattelu Turun radiossa

http://yle.fi/uutiset/kirjoita_jouluruno_turun_radioon__runoilija_haastaa_piikittelyyn/6406796

2 runoa; verryttelyä

I

Pinnan alla alan epäröidä

en halua kulkea mihinkään yksin

mielikuvitus ei saa päästä irti

hetken ääni ja liike, maani hiipuu, armaani, maani

maaninen armaani
maaninen maani, armaani raamit

II
(rap) 
Sori, sekosin tunteisiini
sekoitin veteen myrkkyä
avaa vain se tuliaisviini

sytytä kynttilä, herätä hämärä 

näytän nyrkkiä, ole nyt järkevä

näytän nyrkkiä oikein läheltä

oikein läheltä näytät käärmeeltä

avataan myrkky, mikä hyvänsä

kumpikin näyttää kaiken pahansa

sytytä kynttilä, katso läheltä

kuinka rakkaus palaa

"S-puolue" ja "Siwa-puolue" aktiivisina?

Ylen uutiset oli selvittänyt tänään, millaisia linkkejä S-ryhmällä ja Tradekalla on eduskuntaan. http://yle.fi/uutiset/s-puolue_ja_siwa-puolue_aktiivisina_arkadianmaella/6387869#
Kiinnostava ja tärkeä aihe. Mutta minkälainen juttu! Tällainen uutistyö ei ole tavatonta, valitettavasti. Juttu rakentuu arvailujen ja  ennakko-oletusten varaan, ja uutinen on tehty, vaikka selvyyttä ei saatu oikein mistään muusta kuin siitä, kuinka monta kansanedustaja istuu S-ryhmän tai Tradekan luottamuselimissä.
Tiedot ja näkemykset, joita kansanedustaja tai muu poliittinen päättäjä saa muita luottamustehtäviä hoitaessaan, vaikuttaa varmasti hänen politiikkaansa. Mutta miten? Jotain tässä jutussa vihjataan, mutta vastaus jää saamatta.
Miksi tämä nyt näin kovasti minua iisuttaa? Siksi, että tällä tavalla tehdyt jutut, joissa yritetään olla kriittisiä, mutta ei sitten ollakaan, kääntyvät itseään ja journalismia vastaan. Sisällöllään ne eivät yllä juuri keskustelupalstojen tason yläpuolelle, vaikka muoto onkin kohdallaan.

"S-puolue" ja "Siwa-puolue" aktiivisina Arkadianmäellä 

Kaupalla hyvät vaikutuskanavat päätöksenteon ytimeen eli eduskuntaan. 

(Otsikossa pitää pelkistää ja kärjistää, mutta vastinetta pitäisi löytyä teskstistä. Siinä ei ilmene minkäänlaista S- ja Siwa-puolueiden aktiivisuutta.)

Kaupalla on yllättävän hyvät (kenen mielestä yllättävät) kanavat eduskunnan suuntaan. Yle Uutisten selvityksen mukaan 35 kansanedustajaa istuu luottamustoimensa ohella joko S-ryhmän alueosuuskauppojen tai Siwa-liikkeiden taustalta löytyvän Tradekan päätöselimissä: hallintoneuvostoissa, hallituksissa tai edustajistoissa. (Siis 200:sta kansanedustajasta 35 on jommankumman osuusliikkeen hallinnossa jossain päin Suomea. Nämäkö ovat yllättävän hyvät kanavat?)

Tradekalla ei ole enemmistöä Siwat omistavassa Suomen Lähikauppa oy:ssä. Osuuskunta Tradeka omistaa Suomen Lähikaupasta 16,1 prosenttia. (Että tämmöinen "Siwa-puolue".)
Selvityksen mukaan 23 kansanedustajaa on jäsenenä osuuskaupan eri päätöselimissä ympäri Suomea. Nimekkäimpiä heistä ovat ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.). Molemmat kuuluvat HOK-Elannon edustajistoon.

Tradeka näkyy eduskunnassa osuuskauppaa heikommin, 12 kansanedustajan voimalla. Järeimpiä tradekalaisia ovat demarien ryhmäpuheenjohtaja Jouni Backman ja puhemies Eero Heinäluoma.
Puolueittain osuuskaupan luottamuspaikat jakautuvat laajalle ja yllättävän tasaisesti. Kokoomuksella on kuusi kansanedustajaa luottamuspaikoilla. Keskustalla, SDP:llä ja perussuomalaisilla on viisi, vasemmistoliitolla kaksi paikkaa.

Tradeka vasemmiston temmellyskenttä

Tradeka taas on selkeästi demarien temmellyskenttä kymmenellä kansanedustajalla päätöselimissä. Vasemmistoliitolla on kaksi paikkaa, muilla ei yhtään. (Temmellyskenttä? Tämä vaatisi hieman selitystä: miten demarit temmeltävät Tradekassa. Otsikossa tosin lähdettiin siitä, että tradekalaiset vaikuttavat eduskunnassa.)

Kaiken lisäksi (Lisää hehkutusta!) eduskunnassa istuu parikymmentä kansanedustajaa, jotka ovat luopuneet luottamuspaikastaan alueosuuskaupassa tai Tradekassa. Järeimpiä heistä ovat ministerit Krista Kiuru (sd.), Merja Kyllönen (vas.) ja Jukka Gustafsson (sd.).

Kilpailulain muutos hallitukseen

Mutta hyötyykö osuuskauppa vahvasta näkyvyydestään eduskunnassa? (Niin, hyötyykö? Tämä kai olisi tällaisen jutun pointti, mutta vastausta ei yritetäkään saada.) Tulikoe on edessä lähivikkoina, kun osuuskaupan pataluhaksi haukkuma kilpailulain muutos tulee hallituksen päätettäväksi. (No,sitten nähdään. Jatkojuttua odotellessa...)
Paavo Arhinmäen näkemykset tuskin miellyttävät S-ryhmän pomoja. (Mitä S-ryhmän pomot ajattelevat? Ei kysytty.)
- Olen osuuskaupan näkemyksen kanssa täysin päin vastaista mieltä. K-ryhmän ja S-ryhmän ylivaltaa suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla pitää purkaa, Arhinmäki lataa Yle Uutisille. (Että eikö tästä sitten tullutkaan sellaista juttua kuin odotettiin? Yllättäen?)