Kaikki alkoi kehysriihestä.
Eihän se mikään riihi ole, vaan kokous, jossa istutaan, puhutaan, juodaan kahvia ja syödään pullaa ja sovitaan, miten seuraavan vuoden tulo- ja menoarviota aletaan tehdä.
Oikeassa riihessä lyötiin varstoilla parsilta lattialle laskettuja kuivatettuja lyhteitä. Aloittelijalle riihi oli kova puimakoulu. Puinnin jälkeen jyvät puhdistettiin. Sen tekivät viskurityöläiset.
Kehysriihen ja oikean riihen suurin ero on, että jälkimmäisestä ulos tultaessa tiedettiin, oliko puitu vai ei.
Kehysriihen jälkeen huomattiin, että verosuunnitelmiin oli jäänyt porsaanreikä. Siitä puhui muun muassa pääministeri Jyrki Katainen.
Hänellä ei ole oikeita porsaita. Porsaanreiästä pääsevät luikahtamaan kaikenlaiset verotuksella kikkailijat. Kyseessä eivät ole kuuluisat köyhän talon porsaat, päinvastoin.
Kataisen piti luvata, että reikä tukitaan. Muuten vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkikin olisi juossut siitä ulos.
Porsaanreikä ei riittänyt. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen löysi myös valuvikoja.
Valuvika voi syntyä monessa eri työvaiheessa: suunnittelussa, valettaessa tai siinä välissä. Valuvikoja ovat muun muassa mittaviat, muotoviat, pintaviat ja halkeamat.
Mittoja ja muotoja arvioikoon kukin halunsa mukaan. Sekstettihallituksen ilmeisin valuvika on halkeama. Oikein isosta halkeamasta mahtuu kulkemaan porsas.
Kun riihestä oli löytynyt sekä porsaanreikä että valuvika, Katainen kehotti laittamaan jäitä hattuun.
Kyseessä oli taas pelkkä kielikuva, sillä herrasmies ei pidä päähinettä sisällä, eikä ministerin sovi esiintyä edes hattu kourassa.
Kun toimittajat ja kuvaajat odottivat Kataista keskiviikkona, hän vertaisi tilannettaan vesilintujahtiin: kun pikkuinen tavi lentää, koko ranta ampuu.
Mitä pääministeri tarkoitti? Äänestäjiltä oli tullut kiukkuista palautetta, ja Katainen oli huomannut, että on paljon mukavampi katsoa piippua pitkin kuin piippuun.
Ihan vain vertauskuvallisesti.
Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 7.4.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti