5.2.2012

Äänen ajattelua

– Pöö!
– Haa!
– Nii?
Mikä ei kuulu joukkoon?
No, pöö tietysti.
– Nii? tiukkaa Niinistö, sillä juristille on vierasta, että joku muu haastaa.
– Haa! huutaa haastaja Haavisto.
Ja jossain joku valittaa:
– Kaksitoista vuotta odotin, ja nyt vast´ akkain asettelun aika on ohi.
 x x x
Pöö! kuului presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella Paavo Lipposelle mainosmielessä kehitettyyn sanavarastoon. Se pelotti äänestäjät ja lopulta aiheutti ennen kuulemattoman keskustelun tyhjästä äänestä tai kokonaan äänestämättä jättämisestä.
Äänestäminen on oikeus, ei velvollisuus. Presidentin valinta vain on sellainen tapaus, että vaikka yksi ja toinen nukkuisi vaalipäivänä tahallaan, toinen tulee valituksi vaikka vain yksi äänestäisi. Presidentin linna on arvokas kiinteistö tärkeällä markkinapaikalla Helsingin Kauppatorin laidalla. Sitä ei jätetä tyhjäksi.
Voittaa toisen kierroksen kumpi vain, koittaa uusi aika. Jo nyt kylillään kysellään, voiko presidentti olla mies. Kyllä voi, ja viidenkymmenen prosentin todennäköisyydellä puoliso on nainen.
Niin tai näin, kumpaakin ehdokasta pidetään tyylikkäänä. Niinistöllä on konservaatturin tekemä puku, ja Haaviston tukka on hyvin kotiparturin jäljiltä.
 x x x
Jos mielipidemittausten tämän hetken suosikki voittaa, nähdään linnan edustalla ensi joulun alla uudenlainen näytelmä.
Ovi kello helähtää. Linnan emäntä sanoo hovimestarille runokokoelmaansa siteeraten:
– Sinä kuulet sen soiton.
Hovimestari menee avaamaan. Kynnyksellä iniöläiset ottavat reuhkat päästään ja kopistelevat loskaisia saappaitaan.
– Mitä asiaa? kysyy hovi.
– Tässä olisi Haukion kala.

Ei kommentteja: