17.2.2019

Lapatossu oikoradalla

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 17.2.2019



Suomalaisen rautatieliikenteen vaiheita on tallennettu kahteen taideteokseen: Juhani Ahon Rautatie-kertomukseen ja Toivo Särkän Lapatossu-elokuvaan.
Kumpikin on ajankohtainen edelleen, ainakin tunnin junasta puhuttaessa.
Lapatossussa topparoikka rakentaa uutta junarataa ison talon vastahankaisen emännän maiden halki. Rautatiessä Matti ja Liisa menevät  ihmettelemään junaa ja uskaltautuvat jopa kyytiin, vaikka se menee niin kiivaasti, että korvissa suhisee.
Salossa virallinen näkemys on, että oikorata Espoosta on tärkeä, jotta Salo saadaan raiteilleen: pääkaupunkiseutu työpaikkoineen lähenee, Saloonkin tulee ehkä uutta työtä ja väkiluku kääntyy kasvuun.

Tunnin junaa arvostellaan monella perusteella, jopa sillä, että se on liian nopea. Mihin ihmisillä on muka niin kova kiire?
Rantaradan liikenteeseen verrattuna tunnin juna onkin uusi innovaatio. Nykyinen yli tunnin juna sopii parhaiten ihmisille, jotka elävät ilman aikataulua.
On myös väitetty, että uusi rata kulkee väärässä paikassa. Sitä ei saa kiskoa kenenkään metsään, pellolle tai pihapiiriin, mutta asemia pitää saada nykyisiin kyliin, jotta nekin voivat kehittyä ja kasvaa.
Junan kahvilavaunun ruuasta ei ole vielä valitettu. Tunnin junassa ei ehdi syödä päivän pannua, ainoastaan minuuttivellin.

Millainen merkitys hyvillä liikenneyhteyksillä on pienille maaseututaajamille? Tarkastellaanpa asiaa hieman laajemmin ja ymmärretään, että enimmäkseen liikenne on muualla kuin rautateillä, joita alettiin rakentaa, kun hevoskyyti alkoi tuntua liian hitaalta.
Vuonna 1960 valmistui oman aikansa tunnin juna ja kasvukäytävä, kun valtatie 1 sai kestopäällysteen. Ykköstien kylät ovat olleet jo vuosikymmeniä asvalttitien varrella. Kaikissa on vielä kasvuvaraa.

Tunnin junan aikataulut elävät, vaikka rataa ei ole vielä olemassa.
Ensin ajateltiin, että nopea junayhteys olisi käytössä 2030-luvun alussa. Sitten otettiin optimistisempi ote, ja alettiin puhua 2020-luvun lopusta. Siitä arviota pudotettiin ensi vuosikymmenen puoliväliin, ja tällä viikolla valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi pitävänsä mahdollisena, että koko Turun ja pääkaupunkiseudun välinen rataosuus on valmis  2020-luvun alkupuoliskolla.
Tällainen vauhti pelottaa. Vähän kun vielä kiristetään, niin lopputulos on pahin mahdollinen: tunnin juna meni jo.

Ei kommentteja: