Olen ehdolla Suomen Journalistiliiton puheenjohtajaksi. Journalisti-lehti haastatteli kaikki puheenjohtajaehdokkaat. Tiivistetyt vastaukset julkaistiin lehden numerossa 7/2014. Editoimattomat versiot ovat tässä:
Miten kehittäisit (puheenjohtajana) Journalistiliiton toimintaa?
Haluan tiivistää johdon, toimiston, työpaikkojen ja yhdistysten välistä
yhteyttä. Jatkuvassa yt-kierteessä pääluottamusmiehet ja toimitusosastot
tarvitsevat kaiken tuen, mitä liitto voi antaa. Keskittyisin
edunvalvonnassa ja suhdetoiminnassa olennaiseen, asioihin, joilla on
todellista merkitystä jäsenten elämään. Liiton menestyksen kannalta on
välttämätöntä, että kaikki toimivat samojen päämäärien hyväksi
riippumatta työpaikasta, asuinpaikasta tai työn tekemisen muodosta.
Tavoitteeni on myös parantaa media-alan toimijoiden välistä yhteistyötä
työpaikkojen turvaamiseksi.
Mitkä ovat liiton tärkeimmät työehtotavoitteet?
Työehtosopimuksista puhuttaessa tärkein tavoite on pitää kiinni siitä,
että yleissitovia sopimuksia tehdään tulevaisuudessakin ja niitä
kunnioitetaan. Sopimusjärjestelmän rapauttamisyrityksiä vastaan on
taisteltava. Kaikkia sopimuksia on parannettava työmarkkinoiden ja
työelämän muuttuessa.
Työehtosopimuksilla sovitaan vähimmäisehdoista; kauppaa käydään ajasta
ja rahasta. Käytetystä työajasta pitää saada mahdollisimman hyvä korvaus
eli palkoista on puhuttava, vaikka merkittäviä korotusmahdollisuuksia
ei olisi. Työpaikoille pitää taata tessillä luottamusmies ja hänelle
korvaus työstä, vaikka konsernissa journalisteilla olisikin yhteinen
pääluottamusmies.
Työehtosopimukset ja lait mahdollistavat jo nyt joustavia ratkaisuja,
jotka palvelevat sekä työntekijöiden jaksamista että työantajan
kaipaamaa tuottavuuden paranemista.
Miten (puheenjohtajana) parantaisit freelancereiden asemaa?
Toteuttamalla liiton freelance-strategiaa. Freelancereiden edunvalvontaa
pitää jatkaa samalla tarmolla kuin työsuhteisten. Freelancereiden
yleinen ansiotaso on saatava sellaiseksi, että valinta työsuhteisen tai
freetyötä tekevän välillä perustuu johonkin muuhun kuin hintakilpailuun.
Yleisradiossa ja MTV:ssä on free-sopimus, ja liiton toimintaohjelmissa
on aivan oikein linjattu, että kaikki jäsenet pitää saada työehto- tai
muiden sitovien sopimusten piiriin. Tekijänoikeuksien luovutuksesta
saatavat korvaukset ovat niinikään kaikkien SJL:n jäsenten edunvalvonnan
ydintä.
Freetyötä ostavat liiton jäsenet varmasti tietävät, mikä on työn
todellinen arvo ja hinta, mutta työantajia pitää tästä vielä valistaa.
Freelancereiden edunvalvonnassa tiivis yhteistyö SJL:n ja SFJ:n ja myös
muiden ammattijärjestöjen kanssa on erityisen tärkeää.
Itsensätyöllistäjien sosiaaliturva, neuvotteluoikeus ja työsuhdeturva on
muidenkin kuin SJL:n huoli.
Pitäisikö SJL:n liittyä johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön? (Jos kyllä, niin mihin?)
Ei pidä. Nykyinen yhteistyö keskusjärjestöjen kanssa riittää.
Voiko SJL mielestäsi hyväksyä kaikki halukkaat jäsenikseen? (Jos ei, mitä ehtoja asettaisit jäseniksi hyväksyttäville?)
Kaikkia halukkaita ei oteta jäseniksi, mutta SJL voi hyväksyä
jäsenikseen kaikki, jotka tekevät journalistista työtä ammattimaisesti.
Journalismi voi olla osa työtä tai osa-aikaista.
Pitäisikö liiton aktiivisesti hankkia jäsenilleen yritysten tarjoamia etuja?
Ei pidä.
SJL:n talous on sen varassa, että liiton sijoitukset tuottavat hyvin. Miten tasapainottaisit talouden?
Liiton taloutta on hoidettu hyvin. Luotan siihen, että pitkäjänteisesti
ja ammattitaitoisesti hoidetut sijoitukset tuottavat edelleen.
Jäsenkriteerien lieventäminen tuo uusia jäseniä ja hieman lisää tuloja.
Jäsenmaksuja on varaa korottaa, mikäli liiton toiminnan ja palveluiden
ylläpitäminen sitä vaatii. Minusta ei ole juuri mahdollista karsia
palveluja tai vähentää liiton henkilökuntaa. Valtuuston kokoa voidaan
pienentää, mikä tuo jonkin verran säästöä. Hallituksenkin kokoa voidaan
miettiä.
Osastoille ja yhdistyksille palautettavan jäsenmaksuosuuden suuruutta
pitää aidosti arvioida vuosittain ja punnita paikallisen toiminnan
suhdetta liiton muuhun toimintaan. Kun toiminta on aktiivista ja
edunvalvonnan tai koulutuksen kannalta hyödyllistä, sille pitää myös
löytyä rahaa. Liiton vapaa-ajanasunnot eivät ole ydintoimintaa. Niistä
voidaan tarvittaessa luopua, mutta myynnistä saatuja rahoja ei pidä
syödä vaan sijoittaa.
Kannatatko eläkeläisjäsenmaksua? Mitä palveluita liiton pitäisi antaa eläkeläisille mahdollista jäsenmaksua vastaan?
Kannatan periaatetta, että kaikki jäsenet maksavat jäsenmaksua, eikä
jäsenmaksusta vapautettuja ryhmiä ole. Tällä hetkellä kaikki muut,
paitsi eläkeläiset maksat jäsenmaksua, ja maksu pitäisi ulottaa ainakin
tuleviin eläkeläisiin. Palveluja ovat muun muassa lehti, jäsenkortti ja
yhdistysten järjestämät tilaisuudet.
Journalistiliitossa on 22 valiokuntaa tai työryhmää. Onko määrä sopiva?
Valiokuntien ja työryhmien määrää voidaan karsia. Ne eivät ole
itsetarkoitus. Niitä tarvitaan, jos ne parantavat hallitukselle
tehtävien esitysten valmistelua. Pääkriteerinä olkoon kuitenkin
toiminta, ei säästäminen.
Pitääkö SJL:n puheenjohtajan olla myös tulevaisuudessa liiton toimiston esimies. Millainen esimies itse olisit?
Pitää olla. Se on olennainen osa puheenjohtajan tehtävää. Jokainen
työyhteisö ansaitsee läsnä olevan ja kantaa ottavan esimiehen. Mitä
paremmin ja tehokkaammin liiton toimisto toimii, sitä parempaa palvelua
jäsenet saavat. Olen toiminut työpaikallani vuosia lähiesimiehenä ja
olen kiinnostunut esimiestyöstä, ihmisten johtamisesta ja siitä, miten
töitä organisoidaan. Tämän takia olen opiskellut työn ohessa mm. työ- ja
organisaatiopsykologiaa. Tunnen melko hyvin liiton toimiston toimintaa
ja tiedän, että jäsenillä on oikein johdettuna käytettävissään
kunnioitettava määrä asiantuntemusta.
Pitäisikö peräkkäisten puheenjohtajakausien määrä rajata (esimerkiksi kahteen)?
Ei pidä.
Haluatko, että Journalisti ilmestyy paperilla ainakin seuraavan puheenjohtajakauden loppuun asti joulukuuhun 2018?
Haluan.
HENKILÖTIETOJA:
Yhdistys:
Turun Sanomalehtimiesyhdistys, TSY
Ikä:
53
Kotipaikka:
Salo
Koulutus:
yo-merkonomi (Salon kauppopplaitos 1981)
Työuran tärkeimmät vaiheet:
Olen tehnyt toimittajan työtä vuodesta 1980,
vuodesta 1987 lähtien Salon Seudun Sanomissa toimittajana,
toimitussihteerinä ja uutistuottajana. Nyt toimin yhteiskuntatoimituksen
esimiehenä ja uutistuottajan sijaisena.
Tärkeimmät luottamustoimet:
Vuodesta 2006 liiton valtuuston
puheenjohtaja ja vuodesta 2013 TSY:n puheenjohtaja. Vuodesta 1990
lähtien eri tehtävissä: osaston puheenjohtajana, pääluottamusmiehenä,
henkilöstön edustajana yhtiön johtoryhmässä, liiton valtuutettuna sekä
hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana, tes-neuvottelijana ja
keskuslakkotoimikunnan puheenjohtajana. Toisen "työni" tärkeimpiä
ansioita ovat kolme julkaistua runokokoelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti