Vaalipäivän sää ei ole mitätön asia. Kaiken muun arvailun keskellä pohdiskellaan, miten säätila vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen ja -tulokseen. Moni on äänestänyt ennakkoon siltä varalta, että tänään on kaunis päivä ja parempaa tekemistä.
Aihe oli jo viime vuosisadan alussa tapetilla niissä taloissa, joissa oli tapetit.
Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II istui käsi poskella työpöytänsä ääressä. Vuoden 1905 syksy oli jo pitkällä. Sota Japania vastaan oli päättynyt tappioon. Tsaarin Kuriilit olivat haave vain.
Deadline painoi päälle. Lokakuu oli jo vaihtunut marraskuuksi, ja pitäisi antaa manifesti. Joskus Nikolai II toivoi olevansa joku toinen.
Mitä minä niille suomalaisille kirjoitan, jotta olisivat tyytyväisiä? mietti Nižni-Novgorodin, Tšernigovin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Udorian, Vitebskin, Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas.
Nikke penkoi pöytälaatikkoa. Missä on sen suomalaisen Mechelinin tekemä paperi, jonka kenraalikuvernööri Obolenski toi Helsingistä?
Asiakirja löytyi, ja sen luettuaan Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias ja Pihkovan herra nyökkäsi itsekseen. Tässä se oli! Aihe! Minä annan niille tehtävän: uudistakoot kansanedustuslaitoksensa.
Tottahan ne haluavat sinne naisiakin ja tottahan ne haluavat, että kaikki saavat äänestää, mutta tuskinpa ne saavat kaadettua tätä meidän suurta eurooppalaista unioniamme, hymähti Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas.
Nikolai vilkaisi ulos, pimeään. Tähän aikaan olisi hyvä pitää vaalit, häivähti tsaarin mielessä. Hän päätti vielä täydentää manifestiaan.
Jos äänestää haluatte, tehkää se syksyllä tai talvella. Kevät ja kesä ova huonoja aikoja. Silloin kaikki menevät datshalle tai ainakin me, kirjoitti Iberian, Georgian ja Armenian herra ja hallitsija.
Siitä asti vaaliasiantuntijat ovat arvioineet myös säätilan vaikutusta tulokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti