Euroja ja sympatiaa

Salon kaupungin johto kävi tällä viikolla Helsingissä pyytämässä euroja ja sympatiaa, koska kassa on tyhjä ja työttömyys vain lisääntyy.

   Samaan aikaan samassa Helsingissä nähtiin, että merkkiautoilla kulkevat pukumiehet saivat romanikerjäläisiltä rahaa.

   Hmm...

   Edelleen samaan aikaan Salossa avattiin palaneen suojeluskuntatalon tienoilla ikäihmisten temppurata. Notkeimmat mummot pääsevät kesätöihin Helsinkiin. Pahvimukin saa kaupungin puolesta.

   Ja tässä on se kohta, jossa pudotaan sängystä, herätään, avataan verhot ja katsotaan ulos todellisuuteen.

x x x

   - Kyllä pistää vihaksi tuo Nokia!

   - Miksi?

   - Siksi, että sillä on mennyt niin monta vuotta niin hyvin ja sen on tuonut tuhansille töitä ja kaupungille rahaa.

   - Mikä siinä niin harmittaa?

   - Sattuisi vähemmän, jos putoaisi matalammalta.

x x x

   Otetaan alusta uudestaan:

   Salon kaupungin johto kävi tällä viikolla Helsingissä. Se tapasi ministerin ja kansanedustajia, ja ministereitä kävi myös Salossa.

   Yhtä toimeliasta yhteiskuntasuhteiden hoitoa Salossa nähtiin viimeksi vuosituhannen vaihteessa, kun lähestystöt ajoivat vanhaa ykköstietä Helsinkiin ajamaan moottoritietä.

   Silloiset salolaisvaikuttajat tapasivat muiden herrojen muassa myös valtiovarainministeri Sauli Niinistön. Hän antoi toimittajan istua nurkassa kuuntelemassa. Suopeus johtui siitä, että toimittaja oli tullut niin pitkän matkan, Salosta asti.

   Lähetystö kertoi murheensa salolaisministerille kuin ventovieraalle ihmiselle. Nurkassa tuntui siltä, että olisi pitänyt kaivaa tuohikontista varrasleipä ja piimäpullo. Oltiin kuin jostain kehitysalueelta ja eri vuosikymmeneltä kuin ministeri ja ministerin maailma.

   Vaikuttava painostaja ja painostava vaikuttaja moottoritielobbauksessa oli Nokia. Sitä huolestutti ajeluttaa avainhenkilöitään kakkosluokan ykköstiellä.

   Moottoritie tuli, ja nyt sitä pitkin pääsee Helsinkiin kymmenen minuuttia nopeammin kuin ennen. Ja kontti mukaan.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 22.6.2012