Puhun kauniisti puista, paperista.

Muistoa kunnioittaen

Jos löydät tänne, tiedoksesi saatetaan,
että osoitteeni on muuttunut.

Ulko-oven pieleen ruuvataan laatta:
runoilija ei viihtynyt täällä
erityisesti.

(Tuuli vei kuistilta hatun, Enostone 2009)

Kaksi paria

1.

Rauhoitu. En halua suhdetta.

Kaksikymmentä vuotta olen kantanut huonekaluja.

2.

Kaikki on hyvin, sanot

niin usein, että voisit jo kertoa hänen nimensä.

Tuuli vei kuistilta hatun

Uusi runokokoelmani "Tuuli vei kuistilta hatun" julkistetaan tänään. www.enostone.fi

Salon Seudun Sanomat, Tuuli vei kuistilta hatun:
PARANTUMATON ROMANTIKKO
Asko Lehtonen: Tuuli vei kuistilta hatun. Enostone. 61 s. 20 e.
Taloudellisuudessaan Asko Lehtosen runokerronta tuo mieleen Harri Nordellin – nimenomaan kerronta, sillä Lehtosen säkeet yhdistävät klassiseen runopuheeseen kuuluvat kuvanrakennuksen ja aforistisuuden narratiiviin.
Jo kokoelman nimi kiihdyttää mielikuvittelemaan lauseen taustalla lymyävän tarinan. Kun tuuli vie kuistilta hatun, on väistämättä tapahtunut jotain huomionarvoista tai vähintäänkin inhimillisessä katsannossa kiinnostavaa.
Lehtonen leikittelee lukijallaan, sillä itse runossa esiintyy tohtori, jolta tuuli vei kuistilla hatun. Yhden mitättömän kirjaimen muutoksella runoilija purkaa tarinan auki hiukan samalla lailla kuin muutamat Don DeLillon kaltaiset keskipolven amerikkalaiset romaanikirjailijat tapaavat tehdä.
Tai kun juna seisoo paikoillaan, odottelee vastaantulevaa liikennettä. Silloin vastaantulija onkin ikkunasta katsova tuntematon mies, joka kommunikoi runon minän kanssa junanikkunan läpi, syyttää runoilijaa parantumattomaksi romantikoksi.
Keskeinen aihe Asko Lehtosen uusissa runoissa on kysymys miehen paikasta modernin ajan jälkeisessä maailmassa. Runoilija saattaa olla väärään aikaan syntynyt romanttinen haaveilija, mutta ainakin hän näkee tarkasti miten nykypäivän mies on kuohittu sisäsiistiksi kesyeläimeksi.
Polkupyörää talutetaan munankuorta muistuttava kypärä päässä ja veroilmoitukseen rastitetaan silti sukupuoleksi mies. Haave metsälle tai sotaan lähdöstä elää enää vain ohikiitävän hetken parittelun jälkeen, juuri ennen nukahtamista. Miehen mahdollisuudet meritoitua sankaritöissä ovat niukat.
”Miehen elämä on lyhyt. / Hän ei näe huomista. / Naisella on kaikki aika. / Hän pukeutuu hitaasti ja huolella, / ja mies laskee, kuinka kauan / mitäkin kestää riisua”, väittää Asko Lehtonen eikä taida olla ihan väärässäkään.
Tai sitten hän on parantumaton romantikko.
TOMMI AITIO

MATKOILLA
lue niin tiedät
toimi niin pelastut
nuku sammutuspeitteen alla
soita kotiin
tunnusta tunnista toiseen

Kolme paria

1.

Nosturit tanssivat kattojen yllä.

Et yllä kaikkialle. Siksi rapsutan lapaasi.

2.

Kapeassa vuoteessa katson sinua

läheltä; olet hämärä, tutun utuinen.

3.

Vaikenemme tai puhumme vain tärkeitä.

Rakkaus rapisee seinistä.

KULKEVA VARJO

Minusta kasvaa
musta varjo.
Olen varjoni orja.
Tiedän paikkani.
Olen liikkeellä.
(Tuuli vei kuistilta hatun, Enostone 2009)

CALENDAR GIRL

Perjantai, kaivattu Freda G.
Enää ei tarvitse vietellä;
morsian olet jo viaton.

Viimeiset hitaat

(tango)

Viilentää

vihreä aurinko. Varokaa tuoretta maalia!

Paikat kohenevat, maailma muuttuu paremmaksi.

Pyöri kuu,

pyöri, pyöri, ja linnut kimmelsivät.

Nainen vei miehelle viinaa, viina naiselta miehen.

Omaisuus

vastaa velkoja, jotka ylittävät mahdollisuudet.

Pelkään pysyä hengissä. Kun olen poissa vain minua ei ole.

Odotan

kultaista noutajaa, yritän linnun siivelle,

viimeisissä hitaissa painan pääni soturiprinsessan rintojen väliin.

yötyöt
luulin omin korvin
tuuli suristi puita

.
.
.
:
s
:
:

s
a
te
ees
sa
tee
ss
aTee
.........sssssssssssssssssssssssssateessateessatees
sateessateessateessateessateessateessateessateessa
teessateessateessateessateessateessateessateessate
essateessateessateessa......teessateeseepranraitasadetakissat
eessateessateessaTeessaTeessateessateessateessateessateessateesssss

sssssssssateessateessateessateessateessateessateessateessateessateessateessa
teessateessateessateessateessateessateessateessateessateessatee:::::::

Suo
ra
kul
ma
kuol
lut
kul
ma
en
luo
ta taloihin jotka ovat nuorempia kuin minä

Tänään opastettu kierros Göstassa, Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä.

Tahtoo nähdä taidetta! huutaa asiakas ateljeessa

ja taiteilijaelämää myös!
ja hän näkee mitä haluaa

väkevää värinää tärpättiä absinttia
sormenjäljet baskerin reunassa
divaanille lasketussa viltissä
ja selatessaan seteleitä avoimesta akkunasta suden ja korennon liiton

Lähde, mene pois, virtaa!

MAKSUHUOMAUTUS

Kirjanpitomme mukaan emme ole vielä saaneet.
Odotamme pikaista.
Kiitämme, ja voitte hävittää tämän.
Mennessä tulleet on otettu huomioon.

Kaupallisia lupauksia I

Kaupallisia lupauksia:
- Pyhien sisäänpääsy.
- Itkuhälyttimen avulla voit nukuttaa pikku pilttisi ulkoilmassa.
- Vakuutus kattaa koko maailman.

Kirpputorilöydöt: Eugene O´Neill: Köysi, Traania, Ristin paikka ja Vaaravyöhykkeessä. Edellinen omistaja osti näytelmävihkoset 1947, 1948 ja 1949 - 60 vuotta sitten.
Lisäksi: Kari Aronpuro: Terveydeksi ja Minä viihtyy. Samuel Becket: Voi miten ihana päivä - Viimeinen ääninauha. Väinö Kirstinä: Luonnollinen tanssi.
Eikä tässä vielä kaikki! Paavo Haavikko: Lehdet lehtiä (painos ilmestymisvuodelta 1958).
Ja kaikki tämä yhteensä 15 euroa.
Samalla reissulla romantikko minussa hävisi yhden taistelun, ja niin ostin sadevesimittarin.

(KIRJASTO)
Lomalla teki mieli koota kirjoista kirjasto
lattialle putosi kirjastonhoitajan kirja
872.2 Aronpuro Kari
Lokomonyliopisto
5 mk POISTETTU
Halikon laitoskirjasto HPS
se on mielisairaala
(Joku raapii oveani, Enostone 2006)

LÄHEKKÄIN

Kylällä mopedi huutaa
kaasu hirtti kiinni

rakas älä keskity siihen
varoitan eläimestä joka vasta kehrää

minä näen unia
joita sinä kuuntelet

(Joku raapii oveani, Enostone 2006,
arvio: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous&rid=1247)