Hyvä paimen

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 29.1.2017

Akseli Gallen-Kallelan Paanajärven paimenpoika -maalauksessa nuori henkilö puhaltaa tuohitorveen tuohikontti selässä. Hän ei ole Folklandia-risteilyä harjoitteleva kansanmuusikko, vaan karjan kaitsija.

Maalaus on vuodelta 1892. Sen jälkeenkin suomalaisessa agribisneksessä on käytetty lapsityövoimaa paimenina ja myös muissa töissä.

Vaikka lehmät piti jo kurissa sähköpaimen, viljelijäperheen lapset avustivat, jotta pientilan maidot saatiin meijerin ja kaupan kautta kouluihin, joissa sama maito pakkojuotettiin niille samoille lapsille. Myös maatalous on kiertotaloutta.

Perinne jatkuu, ja maaseudun lapset pääsevät edelleen todelliseen työntekoon kiinni varhemmin kuin kaupunkilaiset ikätoverinsa.

Paimen on myös kristinuskossa käytetty metafora. Jossain toisessa yhteydessä Raamatun vertauskuva voisi vahvistaa käsitystä, jonka mukaan ammattiyhdistysliikkeen suojelemat työläiset ovat kaiken pahan alku ja juuri: palkkarenki ei ole oikea paimen, vaan hän jättää lauman ja juoksee karkuun, kun susi tulee.

Jos lampaalta kysytään, paimen on hyvä niin kauan kuin hän suojelee pedoilta. Tilanne muuttuu, kun kerintätoimistosta otetaan yhteyttä. Silloin saa olla tyytyväinen, jos jäljelle jää edes vähän villoja.

Raamatun maailmassa paimen oli mies, ja hän vartioi lampaita. Suomalaisessa kansanrunoudessa kalevalaiseen metsään meni korea kuopus Marjatta, joka tuli raskaaksi syötyään marjoja. Ei ihme, että paimenessa oli paha olla.

Paimenia tarvitaan edelleen. Ihmiset haluavat kansallispuistoihin vahtimaan lampaita ja lehmiä, jotka hoitavat maisemaa syömällä.

Kansallispuiston paimen on hyvä, sillä hän ei saa palkkaa. Päinvastoin hän joutuu kaivamaan kontistaan tuohta ja maksamaan vuokraa Metsähallitukselle tilasta, jolla eläimet ovat. Tulijoita on niin paljon, että paimenet valitaan arvalla. Voittaja pääsee kantturan perässä kuusikkoon.

Viikko paimenena voi olla kesäloman nostalginen kohokohta, mutta toisille paimentolaisuus on edelleen elämäntapa. Arabiassa ja Pohjois-Afrikassa paimentolaiset kulkevat karja mukanaan laitumelta toiselle.

Paimenoikeuden vuokrannut suomalainen voi samaistua karujen maiden vapaisiin vaeltajiin. Syksyllä kesäkuvia katsellessa paras lomadia esittää nomadia.

Pakinan alkua on korjattu lehtiversioon verrattuna. Akseli Gallen-Kallela maalasi Paanajärven paimenpojasta version vuonna 1917, mutta alkuperäinen maalaus on vuodelta 1892.