Syksyllä
kun olin nuori
kävelin elokuvista kotiin
ja kotona kirjoitin
kuinka lyhtyrivi valuttaa valoa asvalttiin
katuvalot olivat piilossa Valhojanmäen takana
ja kylätie juurikaskuormien pehmittämä
ja kirjoitin että tuuli hiuksia virvoittaa mutta kumeista otsaa ei
pipo päässä
ja että kaupunki maistuu kuin pakastesei
niin siihen tuli riimi
ja laulu laskevalla sävelkululla g-fis-e-d
esitimme sen Karin kanssa Tavastialla
ennen kuin inferno-illan tiskijukka aloitti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti