Timon hipat

      Oli tyttö Mikkelistä,
      joka tykkäs arvaa mistä?
      No tietysti siitä, mistä toisetkin.

      Siis mistä?
      Monitaitoisen Martti Innasen tekemän kappaleen kertosäe paljastaa, että Mikkelin tyttö tykkää tanssista ja humpasta.
      Se siitä, ja nyt lisää huuhaata.
      Mistä tykkää Mikkelin poika?
      Selväksi on käynyt, että ei ainakaan siitä, että häntä verrataan senaatin portaikossa ammuttuun kenraalikuvernööriin.
      Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini löysi hyvän sauman esitellä nokkeluuttaan, kun häneltä kysyttiin A-studiossa mielipidettä Olli Rehnin puheisiin Kreikan kriisistä.
      – Kyllä Mikkelin miehestä on tullut Brysselin Bobrikov, sanoi Soini.
      Siitä alkoi Ollin kurjuus. Hän loukkaantui ja vaati Soinia pyytämään anteeksi. Soini taas ajatteli, että nämä ovat Timon hipat, ja niissä Timo sanoo, mitä haluaa.
      Bobrikoviin vertaaminen loukkasi Rehniä, koska hän on isänmaallinen mies. Niin lienee ollut Bobrikovkin. Hänen isänmaansa vain oli Venäjä niin kuin tuolloin juridisesti oli suomalaistenkin. Ajalta on jäänyt elämään lastenlaulu ”Vaarilla on tsaari”.
      Soini tekee politiikkaa leikkimällä kielellä ja kielikuvilla. Kielileikeistä tykkäävät muutkin kuin perussuomalaiset. Putous-viihdeohjelman Usko Eevertti Luttisen sananmuunnoksilla on enemmän ystäviä kuin Pekka Haavistolla presidentinvaaleissa.
      Vaikka sananokkeluudesta tykätään, kaikki ei ole kielipuolella hyvin.
      Ylioppilaat osaavat nykyään äidinkieltään niin huonosti, että he eivät pärjää korkeakouluissa. Opintotuen lisäksi tarvitaan tukiopetusta.
      Myös matematiikan taidot ovat laskeneet, mikä huolestuttaa, koska hyvinvointia ei ole ilman derivointia.
      Mitä keskiverto abiturientti siis vastaa, kun äidinkielenopettaja palauttaa punakynähuomautuksia täynnä olevan kirjoitelman ja kysyy:
      – Montako kielioppivirhettä teit?
      – Laskujeni mukaan en yhtään.

Pakina julkaistu

Salon Seudun Sanomissa 26.2.2012